LEHTIKUVA
Soini tuurasi Sipilää
Historian siivet havisivat jälleen eduskunnan kyselytunnilla. Hallitus vastasi kyselytunnilla opposition kysymyksiin ensimmäisen kerran. Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini istui hallituksen aitiossa varapääministerinä.
– Koska on vaalikauden ensimmäinen kyselytunti, toivotan hallitukselle viisautta ja oikeudenmukaisuutta, SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman aloitti kyselynsä.
Hän muistutti Soinia varsin kaunopuheisesti, kuinka tuhannet pienten lasten vanhemmat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset marssivat eilen eduskuntatalon ohi huolenaan lapsiin ja nuoriin kohdistuneet leikkaukset. Huoli oli leikkauspaketin oikeudenmukaisuus.
Hallituksen leikkauslista on pitkä, koska se on jättänyt hyvätuloiset taloussopeutusten ulkopuolelle, Lindtman väitti.
– Kysyn pääministerin sijaiselta ministeri Soinilta, viime lauantaina totesitte Helsingin Sanomissa, että pääomaverotusta voidaan tarkistaa. Oletteko vielä samaa mieltä?
Soini: Taakkaa jaetaan,
pääomavero syynätään
Soini sanoi, että hallitus on sitoutunut strategiseen hallitusohjelmaan, mutta jos yksimielisyys löytyy, hallitus voi liikkua myös verotuksen alueella. Tässä taloudellisessa tilaisuudessa on itsestään selvää, että taakkaa jaetaan eri väestöryhmien kesken, Soini linjasi.
– Hallitus tulee arvioimaan talouden kokonaisuutta syksyn budjettiriihessä ja silloin selviää tämäkin kanta. Lähtökohta on tietenkin se, että se mitä hallitus on yhdessä sopinut, se pitää, Soini vastasi.
Lindtman laski, että pääomatuloveroa keräämällä voitaisiin kerätä 100 miljoonaa euroa valtion kassaan. Se voisi perua monia leikkauksia, jotka suuntautuvat lapsia vastaan. Lindtman muistutti tällöin jopa arkkipiispa Kari Mäkisen vedonneen hallitukseen hyvätuloisten verotuksen kiristämiseksi.
Soini vastasi, että hallitus on linjannut selkeästi, ettei kokonaisveroaste nouse. Tästä hallitus pitää kiinni ja jos yhdessä budjettiriihessä jotain päätetään nostaa, vastaavasti jotakin lasketaan.
– Budjetti on kokonaisuus. Väitätte, ettei tässä ole hyväasioita koskevia asioita: sekä raippaveroa että solidaarisuusveroa jatketaan. Raippavero pysyy, se rokottaa hyvä- ja suurituloisia. Solidaarisuusvero rokottaa suurituloisia. Jos näissä halutaan vetää eri linjaa niin tulorajojen puitteissa voidaan vetää. Mahdollisia muita leikkauksia tarkastellaan budjettiriihessä, joka lopulliset päätökset tekee, Soini painotti.
Yrittäjävähennys
luo uutta työtä
Kokoomuksen Harri Jaskari tuki Soinia kysymällä, onko oikein, että hallitus tukisi pienituloisia kansalaisia järjestämällä heille entistä enemmän töitä luomalla siihen otolliset olosuhteet.
– Jaskari on oikeassa, kuten hänen tapansa on! Meillä on tässä maassa työnantajapula, pula ihmisistä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, satsata ja ottaa ihmisiä töihin, uskaltavat ottaa siitä vastuun. Meidän täytyy ymmärtää menestyminen: vain kannattavat yritykset luovat työpaikkoja. Meidän pitää rohkaista ihmisiä tähän riskinottoon. Tätä kautta me saamme verotuloja ja työpaikkoja. Muun muassa yrittäjävähennyksen kasvattaminen viidellä prosentilla on keino luoda uutta työtä Suomeen, Soini linjasi.
Kotihoidontukeen ei kosketa
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund kysyi, kuinka mahdollinen pääomatuloverotuksen nosto heikentäisi halua investoida Suomeen.
– Veroa maksetaan vasta sitten, kun tulee voittoa. Näin pitää ollakin. Minä todella kannustan, että tässä maassa tulee paremmin yrityksiä ja tulee voittoa. Hallitus on ilmoittanut, ettei kokonaisveroaste nouse. Jos jotain nostetaan, niin jostain vastaavasti napsitaan ja tämä mahdollisesti käsittellään budjettiriihessä, mutta tämä edellyttää yksimielisyyttä. Sitä ei voi tehdä yksi eikä kaksi ministeriä, sen pitää olla yhteinen päätös, Soini sanoi.
Soini muistutti myös, että tämä hallitus kumosi edellisen hallituksen linjauksen siitä, että kotihoidontukea leikataan ja se määritellään perheen ulkopuolella.
– Tämä on hyvä päätös. Kyllä kotihoidon tuenkin piirissä asuu paljon ihmisiä. Ja lapsilisiin ei ole koskettu, Soini painotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus kohtuullistaa vanhusten asumistukileikkausta
Soini: Kreikka on pahassa liemessä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää