Heikki Saukkomaa
Toimitus suosittelee
Viikon 50/2014 luetuin
Soini tylytti Rinteen Kreikka-suitsutusta: “Saako suomalainen sadan vuoden lainan nollakorolla?”
Kaatuvatko Kreikan tuet lopulta suomalaisten veronmaksajien niskaan? Onko hallitus valmis jatkamaan Kreikan tukipakettia, vaikka tämä on vastoin maan lakeja? Näihin kysymyksiin perussuomalaiset vaativat hallitukselta tänään vastausta eduskunnan kyselytunnilla. Kreikan asiat nousivat jälleen polttavan ajankohtaiseksi, koska maa tarvitsee kahden kuukauden lisäajan selvitäkseen velkaohjelmansa viidennen vaiheen ehdoista ja saadakseen viimeisen parin miljardin euron osuuden.
Velkaohjelman toteutumista mutkistaa Kreikan erittäin vaikea sisäpoliittinen asetelma. Maassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit joulukuussa. Tällä pyritään rauhoittamaan poliittista tilannetta. Kreikan parlamentti yrittää valita uuden presidentin, mutta jos tämä ei onnistu, maan hallitus kaatuu. Tällöin on mahdollista, että radikaali protestipuolue Syriza nousee valtaan.
– Euron tilanne on ajautunut taas kriisiin. Kreikan tulevat vaalit johtavat todennäköisesti hallituksen kaatumiseen. Kreikan vasemmistopuolue Syriza vaatii tukipakettien kaatamista. Se toisi Suomelle pahimmillaan miljardien eurojen tappiot, Juho Eerola (ps.) alusti.
– Kreikan elvytys ei ole sujunut suunnitellusti. Maa on jatkuvasti ollut myöhässä tai vaikeuksissa tukipakettien ehtona olevien uudistusten toteuttamisessa. Kaikesta tästä lupausten jatkuvasta rikkomisesta huolimatta Suomi ja muut euromaat ovat antaneet Kreikalle taas takauksia. Eli maa, jota ei olisi pitänyt edes hyväksyä euroon, kohdellaan tällä tavoin. Hyväksyykö hallitus Kreikan velkojen anteeksiannon ja kuinka suuret tappiot Suomelle syntyvät, jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan, Eerola kysyi.
Rinne: Kreikka suoriutuu hyvin
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) vastasi tilanteeseen nähden huomattavan myönteisesti: hänen mukaansa Kreikka suoriutuu tilanteesta suorastaan mainiosti.
– Kreikka on kuluneen vuoden aikana petrannut huomattavasti juoksuaan. Kreikka kykenee huolehtimaan velkojensa maksuista, koroista ja lyhennyksistä. Velvoitteet joita Kreikalta on edellytetty, ovat johtaneet toivottuihin tuloksiin, Rinne väitti.
Hän kuvaa jatkoajan myöntämistä tekniseksi. Tällä hetkellä Kreikka tavoittelee viidennen maksutavoitteen edellytysten täyttymistä.
– Ei ole mitään esteitä, etteikö Kreikka kykenisi kahden kuukauden kuluessa suoriutumaan noista velvoitteista, Rinne väitti.
Päätösvalta hiipunut Brysseliin
Eerola totesi päätösvallan hiipineen näissäkin asioissa Brysseliin.
– Kuten perjantain tukipakettiäänestyksessä nähtiin, yleensä vain perussuomalaiset ovat vastustaneet tätä rahan ja vallan siirtymistä. Jäsenmaksujen ennustetaan kasvavan yli miljardiin euroon ja lisälaskua on tulossa. Uusimpana lisämaksun tuojana on komissaari Jyrki Kataisen (kok.) valmistelema 300 miljardin euron tukipaketti, Eerola syytti.
Eerola sanoi Suomen tarvitsevan kipeästi investointeja, mutta Euroopan Investointipankin EIP:n pääjohtajan kommenttien pohjalta voimme odottaa vain murusia. Hän sanoi, että vaikka virallisten selvitysten mukaan tämä ei lisää yhteisvastuuta, mutta kun viimeksi tällainen järjestely tehtiin, seurauksena oli Yhdysvaltain suuri finanssikriisi.
Hyväksyykö hallitus Kataisen yhteisvastuullisen investointirahaston ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta maksumme jatkossa pienenisivät, Eerola kysyi.
Stubb: Ei yhteisvastuuta
Pääministeri Alexander Stubb väitti, että kysymyksen virheidenkin oikomiseen menisi pitkä aika. Kyseessä on investointirahasto, johon komissio on sitoutunut 8 plus 8 miljardin pakettiin ja EIP lisää noin 5 miljardia. Vipuvaikutus oletetaan 15:ksi, mistä muodostuisi 300 miljardin paketti.
– Tämä ei lisää Suomen taakkaa eikä ole yhteisvastuullinen. Tällä pyritään saamaan Euroopan talous nousuun mukaan lukien Suomen, Stubb tulkitsi.
Soini: Rinne oli valmis antamaan velat anteeksi
Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) ei tyytynyt hallituksen selityksiin.
– Nyt ei kyllä ylimielisyyteen olisi varaa. Muistaakseni sanoitte Kataisen pääministeriaikana, että on pölhöpuhetta, etteikö Kreikan tilanne olisi hoidettu, kun ensimmäinen tukipaketti annettiin. Antti Rinne (sd.) sanoi, kun Jutta Urpilainen (sd.) oli vielä valtiovarainministeri, puhuitte velan anteeksiantamisesta ainakin osittain ja laina-ajan pidentämisestä. Kuinka pitkä laina-ajan pitää olla, Soini tivasi ja jatkoi:
– Saako suomalainen pienyrittäjä tai asuntolainan ottaja sata vuotta lainaa nollakorolla vai miten aiotte tehdä? Ja jos Kreikan vasemmistopuolue voittaa vaalit, pidättekö mahdollisena että Kreikka joutuu poistumaan eurosta.
Rinne vastasi, että Kreikka tarvitsee teknisen pidennyksen.
– Jos käy niin, ettei Kreikka kykene täyttämään viidennen tavoitteen ehtoja, se johtaisi pikaiseen ”exitiin”, joka tarkoittaisi tilannetta, joka olisi täysin uusi. Sama koskee Kreikan poliittista tilannetta, Rinne sanoi.
– Nyt on päätetty aikaistaa presidentinvaaleja joulukuuksi. Jos nykyinen hallitseva ryhmittymä voittaa vaalin, Kreikan poliittinen tilanne rauhoittuisi hetkeksi ja Kreikka jatkaisi tällä tiellä. – Toinen vaihtoehto on, että Kreikan parlamentti ei kykenisi valitsemaan presidenttiä. Se johtaisi uusiin vaaleihin ja tilanne olisi aivan uusi, Rinne vastasi.
Turunen: Uskotteko kreikkalaiseen kirjanpitoon?
Kaj Turunen (ps.) totesi, että hallitus ilmoitti olevansa jälleen valmis jatkamaan Kreikan tukipakettia, vaikka se on vastoin maan lakeja. Siksi hallitus toi eduskuntaan käsiteltäväksi asiaa koskevan lain muutoksen.
Kaatuuko Kreikan hallitus?
– Näyttää siltä, että näitä asioita käsitellään listan viimeisinä asioina ja yön pimeinä tunteina, Turunen huomautti.
– Kreikassa on kova paine päästä troikasta eroon. Mutta kun Rinne sanoi, että Kreikan talous on nyt kunnossa. Uskotteko todella, että Kreikan kirjanpito on nyt kunnossa, Turunen kysyi.
Rinne vastasi olleensa keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kuultavana Kreikan tilanteesta. Hän viittasi alivaltiosihteeri Saaren tietoon, että Kreikassa parhaimmin on kehittynyt juuri tilastointi.
– Siellä kaikki on kunnossa. Me uskomme Kreikan tilastoihin, kyllä. Kreikka on itse asiassa taloustilanteeltaan velkamaiden joukossa parhaassa tilanteessa. Talous kasvaa ja se kykenee maksamaan sekä velat että korot. Lyhennykset alkavat kahdeksan vuoden siirtymäajan jälkeen, Rinne kehui.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yale-professorin terveiset: karsikaa euroaluetta
Euroalueen yhteisvastuullinen kriisinratkaisurahasto PS:lle liikaa – epäluottamusesitys hallitukselle
Taas rapsaistiin miljardi euroa suomalaisilta, Sipilän joukot istuivat vaiti – pelkäsikö keskusta pilkkaa?
Soini: Mihin vastuisiin meidät on uitettu?
Soini: “Talouden ja teollisuuden kilpailukyky on tuhottu – äänestäjiä huijataan rahastoilla”
Kreikan hallitus kaatui presidentinvaalien takia
Kreikan vaaleissa pelataan kovan luokan pokeripeliä – jonkun on annettava periksi
Suomi maksumieheksi Kreikan taloussotkuissa? – Perussuomalaisilta välikysymys
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää