Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini toivoo entistä suurempaa avoimuutta EU:n puolustusteollisuuden yhteistyöhön ja kauppaan. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Soini otti asiaan kantaa maanantaiaamuna Yleisradion Ykkösaamussa, jossa hän esiintyi valiokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) kanssa.
EU käsittelee puolustusasioita joulun alla Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 19.-20.12. Asialistalla ovat yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, talous- ja rahaliitto sekä talous- ja sosiaalipolitiikka ja laajentuminen, muuttoliike ja energia. Puheisiin voi tulla myös entistä suurempi yhteistyö puolustusvälineiden hankinnassa ja kaupassa.
– Pool ja sharing, voimavarojen jakaminen olisi suuri mahdollisuus, Patria on meille tärkeä – mutta isot maat suojaavat omaa tuotantoaan – niin kuin ne aina tekevät. EU:ssa puhutaan paljon sisämarkkinoista ja vapaista liikkuvuuksista: pääomat, palvelut, ihmiset. Tässä tuleekin esille se, että kun mekin hyötyisimme pool and sharingista ja meidänkin ase- ja ruutiteollisuutemme pääsisivät markkinoille, niin silloin suuret EU-maat Saksa, Iso-Britannia, Ranska – ja myös Puola – pistävät kapuloita rattaisiin ja suojaavat omaa teollisuuttaan minkä pystyvät, Soini moitti.
– Silloin kun itse hyödytään niin ollaan valmiita avaamaan markkinat, mutta jos ei hyödytä niin vedetään protektionismin viitta niin syvälle, että pikkuisen silmänvalkuaiset näkyvät.
Salolainen yhtyi Soinin huoleen.
– Kyllä se niin on, että suuret jäsenmaat jyräävät. Etenkin Isolla-Britannialla on selkeä lähtökohta: Nato on Nato, ainoa todellinen turvallisuusjärjestelmä Euroopassa, ei mitään kaksinkertaisia järjestelmiä tarvita.
– Näin se on: Mooses on Mooses ja Bisnes on Bisnes, Soini vahvisti.
Miksi 150 eri lennokkiprojektia?
Salolainen muistutti Suomen ja muiden pienten maiden ajavan entistä avoimempia markkinoita, joilla Suomikin pystyisi kilpailemaan.
– Myös alaa koordinoiva European Defence Agency pyrkii avoimempiin markkinoihin, Salolainen painotti.
Hän mainitsi esimerkkinä 150 yhtäaikaista tiedustelulennokkiprojektia.
– Eikö olisi järkevää, että jollain tavalla koordinoitaisiin?
Suurempi teho vähemmällä rahalla
Puolustusyhteistyön lisäämistä on viritelty Euroopassa, koska EU-maat ovat supistaneet puolustusmenojaan rankalla kädellä vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana. Menoja on karsittu koko Saksan puolustusbudjetin verran. Puolustustilausten jakaminen säästäisi kaikkien jäsenmaiden varoja.
Soinin mukaan keskustelun iso kuva liittyy siihen, että 28 euromaasta peräti 23 kuuluu Natoon, ulkopuolelle jäävät merkittävimpinä Suomi, Irlanti ja Itävalta. Kyse on siitä, onko EU:lla kriisinhallintakykyä.
– Kykyä on kahdenlaista: mikä on strateginen näkemys ja toinen on voimavarakysymys: miten ne jaetaan ja miten niitä käytetään. EU:n taistelujoukkoja ei ole kertaakaan käytetty. Toisaalta on hyvä, ettei ole tarvittu käyttää. Tärkeintä on kuitenkin, että joukkojen käytöstä pystytään päättämään, eivätkä sisäpoliittiset syyt estäisi sitä, jos sopiva tilanne tulee. Aihe voisi olla todennäköisesti jokin vastaava kriisi, jota ranska jo taltuttaa nyt Keski-Afrikassa.
Pankkikriisi väijyy
väkisin pöydän reunalla
Soini sanoi, että joulukuun huippukokousta on odotettu jo pitkään, että päästäisiin puhumaan muustakin kuin talous- ja pankkikriisistä, mutta:
– Kyllä se pankkikriisi siellä pöydässä on ei se kriisi ole mihinkään mennyt, Soini muistutti.
Puolustusyhteistyön suureen edistymiseen hän ei usko.
– Sieltä saadaan perhekuva ja julkilausuma ja päätelmät.
Myöskään Salolainen ei usko suuriin saavutuksiin.
– Ainoa hyvä olisi, että sovittaisiin tästä tulee jatkuva prosessi ja lähdettäisiin kehittämään Suomenkin toivomaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategiaa. Mutta tuskin mitään suuria villoja tulee, Salolainen puntaroi.
Baltian-Pohjoismaiden
yhteistyö verkottaa
Kuinka pitkälle Natoon kuulumaton Suomi voi edetä Nato-yhteistyössä? Soini otti esille NB-8-yhteistyön, Nordic-Baltic-8:n, johon kuuluu Nato-maita. Puolustusvoimat tarvitsevat kansainvälistä yhteistoimintaa muutenkin kuin YK:n kautta.
Salolaisen mielestä Nato-yhteistyöhön osallistuminen on järkevää: Suomi osallistuu EU:n taistelujoukkoihin ja Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin.
– Eihän muun Euroopan joukoilla vaihdu siinä kuin kokardi: ne ovat täsmälleen samoja joukkoja. Siksi kannattaisi pyrkiä hyötymään entistä enemmän tästä yhteistyöstä, Salolainen linjasi.
Johtaako tämä kehitys ja joukkojen yhdenmukaistuminen Natoon, sitä ei kannata Salolaisen mielestä pohtia, koska asia ei tule ajankohtaiseksi moneen vuoteen.
