Soini povaa suurta muutosta europolitiikkaan: “voimasuhteet tulevat muuttumaan rajusti”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini povaa europolitiikkaan suurta muutosta ensi kevään vaalien jälkeen, joissa voimasuhteet tulevat muuttumaan rajusti. Eurokriittiset puolueet ovat nousseet merkittävästi useiden maiden gallupeissa.

– Tulee iso muutos. Siksi jouduin itsekin miettimään eurovaaliehdokkuutta todella vakavasti. Isossa muutoksessa olisi ollut mukavaa olla mukana. Mutta harkinta johti siihen, että olisi ollut liian iso asia puolueelle tässä vaiheessa, että puheenjohtaja olisi lähtenyt pois. Sitä se olisi merkinnyt käytännössä. Näin isoa puoluetta ei voi johtaa Brysselistä, Soini aloitti Ylen Ykkösaamussa.

Hän uskoo, että brittikonservatiivien johtama ECR-ryhmä nousee kolmanneksi suurimmaksi europuolueeksi liberaalien ja vihreiden ohi. Myös vielä kriittisempi EFD-ryhmä vahvistuu.

– Ja sitten, ikävä kyllä, myös äärioikeisto tulee vahvistumaan riippumatta siitä, että minä en heistä pidä, Soini linjasi Ykkösaamussa.

Soini arvioi eurokriittisten ryhmien pystyvän europarlamentin ryhmissä yhteistoimintaan, mikä on välttämätöntä.

– Se on selvää. Ja kyllä reki varsaa kolaa: mitä enemmän traditio- ja henkilösuhteita kertyy, sitä enemmän yhteistyö tiivistyy myös kriittisellä puolella, Soini ennustaa.

Kolmen lajin kriitikoita

Soini muistuttaa, etteivät eurokriittiset ole yhtenäinen ryhmä, vaan he koostuvat vähintään kolmesta osasta. Maltillisempaa euroskeptisyyttä edustavat brittikonservatiivien johtama konservatiiviryhmä, johon kuuluvat merkittävimpien joukossa tsekkien euroskeptinen päähallituspuolue ODS ja Puolan Lech Kaczynskin eurokriittinen oikeistopuolue. Perussuomalaiset ovat sitä lähellä.

Toinen ryhmä on brittiläisen Nigel Faragen johtama tiukempi linja. Perussuomalaiset on konservatiivien ja Faragen linjan välissä. Kolmantena tulevat todella äärioikeistolaiset puolueet, kuten unkarilainen Jobbik, itävaltalainen FPÖ, hollantilaisen Geert Wildersin Vapauspuolue ja ranskalaisen Jean-Marie Le Penin johtama Kansallinen rintama.

– Ja sitten on Kreikan Kultainen aamunkoitto, joka on ihan omassa kategoriassaan. Sille ei löydy mitään lokeroa ja se on todella vastenmielinen ilmiö, Soini tyrmää.

“Populistien” nousu EU:n syy

Soini vierittää syyn ns. populistipuolueiden noususta EU:lle.

– Ensimmäinen syy on, ettei EU toimi! Talouskriisit ja tukipaketit ovat moraalisesti arveluttavia. Toinen syy on, että kaikki vanhat puolueet koko EU:ssa asettavat unionin ikään kuin ylärakenteeksi ja kritiikin ulkopuolelle. Tämä muodostaa väistämättä vastavoiman, Soini toteaa.

Vasemmiston rappio ja työväen kapina

– Kolmas merkittävä syy on vasemmiston sirpaloituminen – ja oikeastaan rappio. Vasemmiston kokonaiskannatus laskee koko EU:n alueella jatkuvasti. Jos näissä oloissa ajetaan EU:ssa pääomien vapaata liikkuvuutta ymv. asioita, vasemmisto on ottanut oikeiston asialistan omakseen, eikä muodosta vastavoimaa.

– Tästä johtuen hyvin usein tämä porukka, jota sanotaan “oikeistopopulistiseksi”, on käytännössä työväenluokan kapinaa rahavaltaa vastaan, Soini muistuttaa.

Kuka puolustaa unohdettua kansaa?

Miksi talouskriisit ruokkivat populismia, kysyi Ylen toimittaja Soinilta.

– Kun talous muuttuu ja ihmisten elämä menee epävarmaksi, ihmiset kokevat, ettei heitä puolusteta: kukaan ei hoida meidän asioitamme.

– Toinen asia on kieli, koko keskustelun taso: puhutaan asioista, joita tavallinen ihminen ei ymmärrä! Hän ei pääse siihen poliittiseen todellisuuteen lainkaan käsiksi. Puhutaan monimutkaisilla sivistyssanoilla ja sanotaan: “ei tätä kansa ymmärrä” ja “kansanäänestyksiä ei pidä tehdä”. Ja jos vaalituslos ei miellytä valtaapitäviä, sanotaan, että “kansa äänesti väärin”.

– Tämä kehitys on tullut koko Euroopassa kulminaatiopisteeseen ja odotan kovaa reaktiota siihen kevään eurovaaleissa, Soini toteaa.

Rasismi on synti

Soinilta kysyttiin myös, miksi populismin lieveilmiöt, maahanmuuton arvostelu ja suoranainen rasismikin nousevat poliittiseksi tekijäksi populististen puolueiden nousun yhteydessä niin Euroopassa kuin osittain myös Suomessa? Ja miksi nousevat puolueet saavat maahanmuuton vastaisia siipeilijöitä, kuten brittiläinen itsenäisyyspuolue UKIP on saanut islamismin vastaisesta English Defence Leaguesta?

Soini vastasi, että kaikki ei ole kultaa mikä kimmeltää: usein ääriliikkeet haluavat iskeytyä puolueiden, kuten UKIPin kylkeen.

– Tunnen heidät pitkältä ajalta ja se puolue ei ole vihamielinen. Se on kansallismielinen puolue, joka ajaa Britannian eroa EU:sta.

– Ääri-islamismi aiheuttaa ihmisissä huolta. Uskon, että varsinaista islaminuskoa vastaan ihmisillä ei ole mitään silloin, kun se ilmenee maltillisessa muodossa. Ääri-islamismihan on maltilliseen islamiin verrattuna vastaava ilmiö kuin kristinusko verrattuna sen fundamentalistiseen tulkintaan, Soini tuumailee.

Soini kommentoi myös Jussi Halla-ahon kirjoituksia, joiden Ylen toimittaja sanoi esittävän yksinkertaistavan näkemyksen maahanmuuttajien integroitumisesta Suomeen.

– Halla-ahon analyysia on opittu vuosien mittaan tulkitsemaan niin kuin se on kirjoitettu. Itselleni on ihmisten uskonnonvapaus on erittäin tärkeä asia. Katolilaisena kristittynä en kaipaa keneltäkään ohjeita siihen, miten minä uskon. Enkä sitä edellytä keneltäkään muultakaan.

– Mutta jos rasismista puhutaan, niin rasismi on syntiä! Sitä ei pidä suvaita, Soini linjaa.

Nuivien puolue?

Soinilta kysyttiin vielä ns. nuivien osuutta perussuomalaisten omassa vaalimenestyksessä. Laskelmien mukaan nuivan manifestin 13 allekirjoittajaa saivat noin kymmenesosan puolueen äänistä.

– Kymmenen prosenttia 560 000 äänestä tarkoittaa noin 56 000:tta. Silloin jää puoli miljoonaa ääntä muillekin. Minä sain yksin noin 40 000 ääntä eli lähes saman verran kuin koko 13 hengen porukka, Soini kuittasi.

– Perussuomalaiset on iso puolue. Saimme 560 000 ääntä ja olemme gallup-kakkosia. Erilaiset ihmiset pitävät erilaisia asioita tärkeinä. Maahanmuuttopolitiikkaa pitää tehdä järkevältä pohjalta. Eivät Ben Zyskowiczin (kok.) ja Jussi Halla-ahon (ps.) puheet käytännössä paljon eroa toisistaan.

– Mutta jos mennään sellaisiin ilmiöihin, jotka ylittävät rajan – he joutuvat jättämään perussuomalaisen liikkeen. Se on ollut jo monena vuonna käytäntö ja viimeksi se koski jo kansanedustajaakin.

– Mutta ei meillä ole tällaista jakoa: tunnen tätä väkeä, kuten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon tai Heta Lähteenaron. Se oli erittäin hyvin toteutettu manifesti, johon lehdistö lähti täysin mukaan ja nostipa muutaman eduskuntaankin, Soini kiittää.