LEHTIKUVA
Sisäministeri Päivi Räsäseltä (kd.) kysyttiin Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, voisiko Suomi ottaa jatkossakin Syyriasta 500 ylimääräistä pakolaista.
Räsäsen mukaan kyllä. Kiintiöpakolaisjärjestelmä eli sijoitus kuntiin on paras järjestelmä sekä saajamaiden ja pakolaisten kannalta. Se riippuu kuntien kyvystä ottaa heitä vastaan. Jos kykyä on, määrää voidaan nostaa eli ottaa 750:tä kiintiöpakolaista suurempi määrä, mikä on hallitusohjelmassa otettu.
– Tämä vuonna kunnat ovat ottaneet oikein hyvin vastaan pakolaisia, tänä vuonna on vapautunut 1250 paikkaa. Kun kiintiö on 1500 pakolaista, voidaan purkaa edellisen vuoden jonoa. Kansallisuuksia on muitakin. Pakolaisia tulee sitä mukaa kuin UNHCR selviytyy ruuhkasta, kunnat ovat valmiit ottamaan heidät vastaan vaikka heti, Räsänen sanoi.
Haglund ottaisi
pakolaisia enemmän
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mielestä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ei pitäisi sekoittaa keskenään, kuten Räsänen hänen mielestään teki. Haglundin mielestä Suomi ei ole osoittanut solidaarisuutta moneen muuhun maahan verrattuna ja RKP:n mielestä pakolaispolitiikassa olisi parantamisen varaa.
Soini auttaisi lähtömaassa
Timo Soini sanoi, että päätösvallan pitää pysyä aina Suomessa, paljonko ja keitä tänne tulee.
– Tunnen itse paljon 80-luvun venepakolaisia Vietnamista ja he ovat sopeutuneet erittäin hyvin. Suomella on oma roolinsa tässä, mutta maailman ongelmat eivät ratkea sillä, että joitakin kymmeniä tuhansia ihmisiä siirrellään maailman puolelta toiselle. Sitäkin pitää tehdä, mutta pitää ottaa vähän, Soini linjasi.
Hän sanoi tuntevansa Syyrian tilanteen: siellä on noin miljoona ihmistä rajoilla taisteluita paossa.
– Olen sillä kannalla, että sinne autetaan ihmisiä, mutta en sillä että kymmeniä tuhansia otettaisiin Suomeen ja sitten maksaisimme sen, Soini linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
