Soini: “Ovatko työttömät mielestänne rikkaruohoja?”

Eduskunnan kyselytunnilla kannettiin huolta Suomen heikosta taloustilanteesta yli puoluerajojen. Huomiota herätti myös pääministeri Alexander Stubbin (kok.) päätös tilata talousselvitys Ruotsin entiseltä pääministeriltä ja Stubbin puolueveljeltä Anders Borgilta (mod.).

Soini: Vartiaisesta Borgin päällystakki

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini  huomioi tällöin Juhana Vartiaisen, joka kirjoittaa raportin yhdessä Borgin kanssa.

– Kaikki hallituksen tavoitteet: talouden, kasvun, työllisyyden ja luottoluokituksetovat valuneet viemäristä alas – yksikään ei ole toteutunut, Soini aloitti.

– Mutta innovatiivisuutta riittää arvoisella pääministerillä: onko Suomesta asiantuntemus loppunut, kun vaaleissa hävinneen Ruotsin maltillisen kokoomuksen entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta täytyy tilata selvitys? Ja jotta SDP ei jäisi pekkaa pahemmaksi, olette tilanneet myös Ruotsissa oppinsa saaneen Juhana Vartiaisen hänelle päällystakiksi.

– Vartiainen kirjoittaa tweetissään: Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, vähemmän työttömiä. Tila tarvitsee lisää peltoalaa, mutta nykypellossakin on rikkaruohoja. Oletteko sitä mieltä, että työttömät ovat rikkaruohoja? Soini kysyi varapääministeri Antti Rinteeltä (sd.).

Rinne: Vartiainen twiittaili harkitsemattomasti

– Pidän Vartiaisen puheita harkitsemattomina ja epäasiallisina. Samalla haluan todeta, että meillä on tehty paljon raportteja ja selvityksiä. On hyvä, että niitä tulee myös ulkopuolelta, Rinne muotoili.

Hän sanoi, että nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin ja jatkaa jo aloitettuja toimenpiteitä talouden saamiseksi kasvuun ja jotta työpaikkoja alkaisi syntymään.

– Olin myös viime viikolla Washingtonissa Maailmanpankin kokouksessa, jossa koko maailma tunsi huolta maailmantalouden kasvun hidastumisesta ja maailman velkaantumisesta. 2000-luvulla velka on kasvanut 38 prosenttia ja samalla talouskasvu on pienentynyt, Rinne selitti talouden huonoa kehitystä.

Mitä kuuluu Italian pankkitesteille?

Kun Rinne kerskui ulkomaanmatkoillaan, tenttasi Soini häntä ulkomaiden talouspolitiikalla.

– Olen tyytyväinen, että varapääministeri ja valtiovarainministeri Rinne sanoutui irti tällaisesta retoriikasta, että ihmiset, jotka ovat jääneet vaille työtä, rinnastetaan rikkaruohoihin. Meillä on vakava työttömyysongelma ja irtisanomistilanne. Tässä tilanteessa ei moista retoriikkaa todellakaan kaivata, Soini pohjusti.

– Mutta kun olette käynyt siellä vedenkin takana IMF:ssä, onko teillä jo tietoa, miten Italian säästöpankeille on stressitesteissä käynyt?

Rinne vastasi, ettei maailmanpankin kokouksessa ei käsitelty näitä asioita. Euroryhmän sekä valtiovarainministereiden Ecofin-kokouksessa virkamiehet kertoivat, ettei tuloksista tiedä vielä kukaan.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki moitti tässä yhteydessä hallitusta kuin ei olisi siellä istunutkaan.

– Luottoluokituksen lasku oli imagotappio erityisesti hallitukselle ja Suomen oikeistolle, joka on ajanut kovaa leikkauspolitiikkaa Euroopassa kolmen A:n takki leveästi auki. Muttei Suomen mittakaavassa pudotus ole dramaattinen: korot itse asiassa putosivat, hän totesi.

Vihreiden talousasiantuntija Osmo Soininvaara kysyi Rinteeltä, voisiko Suomi soveltaa vastaavia toimia kuin Ruotsi, jotka lisäisivät työvoiman tarjontaa. Hän viittasi Ruotsin hyvään talousmenestykseen, jossa työmarkkinoille tuli 100 000 uutta työntekijää, jotka työllistyivät – eikä työttömyysprosentti noussut.

Rinne vastasi taustaryhmänsä SAK:n kannan mukaisesti, että Saksassa vapautettiin 2000-luvun alussa työmarkkinoita siten, että syntyi kaksinkertaiset työmarkkinat: vakituiset työpaikat ja epäsäännölliset työsuhteet, joissa sovellettiin jopa viiden euron tuntipalkkoja.

– Suomen ratkaisu on parempi kasvu, Rinne suositteli.

Turunen: Ruotsi menestyy kruunulla

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Kaj Turunen muistutti, että Ruotsin menestys perustuu omaan valuuttaan, kun Suomi on euromaa. Näin ollen Suomella on käytössään vain sisäinen devalvaatio, jolloin työpaikat ja työn hinta joustavat.

– Deloitten selvityksen mukaan 70 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee siirtävänsä tuotantoa pois Suomesta seuraavien viiden vuoden aikana.

Turusen mukaan tämä merkitsee kerrannaisvaikutuksineen noiun 600 000 työpaikkaa.

– Ja samaan aikaan meillä järjestetään seminaareja, joissa PK-yrityksiä houkutellaan Viroon sen yritysverojärjestelmän vuoksi. Millä toimenpiteillä saamme parannettua Suomen kilpailukykyä naapureihimme verrattuna ja euroalueella? Turunen kysyi.

Rinne vastasi, että 2008 alkaen Suomesta on hävinnyt 84 000 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Samaan aikaan on syntynyt 12 000 työpaikkaa PK-sektorille.

– Minusta suomalainen talouskasvu voidaan rakentaa löytämällä PK-sektorille verkostoja, kykyä kansainvälistyä , jolloin pullonkauloja kasvun edestä poistetaan. Meillä on muitakin keinoja kuin sisäinen devalvaatio: on keinoja löytää uusia kasvualoja. Ne kannattaa ankkuroida aloihin, joita ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, puhdas vesi. Näillä aloilla meidän pitäisi pärjätä, Rinne teoretisoi.