

Martti Kainulainen
Soini maitoskandaalista: Suomen menestys salongeissa muuttunut matalan torpan balladiksi
Onko Suomi jäänyt EU:n maitotukiskandaalissa jälleen mopen osille? Tätä kysyi Timo Soini (ps.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Suomi oli jäänyt komissaarin päätöksellä vaille maitotalouden ylimääräisiä EU-tukia, jotka Baltian maat saivat.
– Suomi on tuhannen miljoonan euron nettomaksaja, mutta vaikutusvalta vähenee. Meille on toitotettu jatkuvasti, että Suomi istuu niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Missä pöydissä me istuimme silloin, kun tästä asiasta päätettiin, Soini (ps.) kysyi.
– Suomen valssi salongeissa on muuttunut matalan torpan balladiksi, Soini sivalsi.
Maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) puolustautui toteamalla, että valtio on myöntänyt tukea maatiloille 20 miljoonaa heti, kun tieto pakotteista tuli.
Heikkilä: Olemme ajopuun asemassa
Maatalousvaliokunnan jäsen Lauri Heikkilä (ps.) moitti, että Suomi on ajopuun asemassa. Vastapakotteet vaikuttavat epäsuotuisasti etenkin maitoalalle ja sika- ja siipikarjatiloihin. Hallitus on vakuuttanut, että Suomi saa tukea EU:n rahoista.
– Mutta tänään tuli tiedote, että maatalouskomissaari Phil Hogan ymmärtää suomalaisten maitotilojen ongelmat, mutta kuitenkaan rahaa ei ole suomalaisten tukeen. Muualle tukea on annettu 193 miljoonaa euroa. Koska saamme konkreettisia vastauksia tilanteeseen? Maatiloilla ei ole aikaa odottaa, Heikkilä painotti.
Orpo vastasi, että EU:n päätös jättää Suomi vaille tukia oli suuri pettymys, eikä Suomi hyväksy sitä.
Suomi vie maitoalan tuotannostaan Venäjälle 25 prosenttia, mikä on erittäin merkittävää.
– Hogan on ilmoittanut, että Suomi on mukana neuvotteluissa ja EU ymmärtää Suomen tilanteen, Orpo väitti.
Tilastojen mukaan Baltian viljelijät ovat menettäneet neljäsosan tuloistaan, mutta Suomen tuottajien tulot eivät ole laskeneet yhtä paljon. Tämä johtuu siitä, että Suomessa toimii osuuskuntajärjestelmä, joka tasaa tuottajien tappioita.
– Meidän pitää osoittaa EU:lle, että tulot ovat pienentyneet samalla tavalla osuuskunnan sisällä, Orpo totesi.
Pitääkö viljelijän mennä konkurssiin?
Soini kysyi tällöin, pitääkö maanviljelijällä mennä vieläkin huonommin saadakseen tukea – pitääkö mennä konkurssiin asti?
– Näinhän Talvivaarassa kävi: konkurssin jälkeen tuli 60 miljoonaa, Soini kysyi.
– Onko EU:ssa yhtään toista maata, joka on hakenut maatalouden korvauksia, mutta ei ole niitä saanut? Espanja sai tukia persikoistaan, Puola omenoistaan ja Baltia maidostaan. Miksi me aina jäämme mopen osalle, Soini hämmästeli.
Orpo korosti jälleen, että hallitus antoi nopeasti 20 miljoonaa euroa maataloudelle. Hallitus seuraa tilannetta ja keskittyy neuvotteluihin Brysselin virkamiesten ja komissaarien kanssa. Tukea on saatu valtionpäämiestasolta, mutta vielä pitää vakuuttaa komissaaritkin.
– Puolan valtava tuotanto ei ole paljon omenoistaan kostunut, Orpo väitti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää