

Martti Kainulainen
Soini maitoskandaalista: Suomen menestys salongeissa muuttunut matalan torpan balladiksi
Onko Suomi jäänyt EU:n maitotukiskandaalissa jälleen mopen osille? Tätä kysyi Timo Soini (ps.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Suomi oli jäänyt komissaarin päätöksellä vaille maitotalouden ylimääräisiä EU-tukia, jotka Baltian maat saivat.
– Suomi on tuhannen miljoonan euron nettomaksaja, mutta vaikutusvalta vähenee. Meille on toitotettu jatkuvasti, että Suomi istuu niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Missä pöydissä me istuimme silloin, kun tästä asiasta päätettiin, Soini (ps.) kysyi.
– Suomen valssi salongeissa on muuttunut matalan torpan balladiksi, Soini sivalsi.
Maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) puolustautui toteamalla, että valtio on myöntänyt tukea maatiloille 20 miljoonaa heti, kun tieto pakotteista tuli.
Heikkilä: Olemme ajopuun asemassa
Maatalousvaliokunnan jäsen Lauri Heikkilä (ps.) moitti, että Suomi on ajopuun asemassa. Vastapakotteet vaikuttavat epäsuotuisasti etenkin maitoalalle ja sika- ja siipikarjatiloihin. Hallitus on vakuuttanut, että Suomi saa tukea EU:n rahoista.
– Mutta tänään tuli tiedote, että maatalouskomissaari Phil Hogan ymmärtää suomalaisten maitotilojen ongelmat, mutta kuitenkaan rahaa ei ole suomalaisten tukeen. Muualle tukea on annettu 193 miljoonaa euroa. Koska saamme konkreettisia vastauksia tilanteeseen? Maatiloilla ei ole aikaa odottaa, Heikkilä painotti.
Orpo vastasi, että EU:n päätös jättää Suomi vaille tukia oli suuri pettymys, eikä Suomi hyväksy sitä.
Suomi vie maitoalan tuotannostaan Venäjälle 25 prosenttia, mikä on erittäin merkittävää.
– Hogan on ilmoittanut, että Suomi on mukana neuvotteluissa ja EU ymmärtää Suomen tilanteen, Orpo väitti.
Tilastojen mukaan Baltian viljelijät ovat menettäneet neljäsosan tuloistaan, mutta Suomen tuottajien tulot eivät ole laskeneet yhtä paljon. Tämä johtuu siitä, että Suomessa toimii osuuskuntajärjestelmä, joka tasaa tuottajien tappioita.
– Meidän pitää osoittaa EU:lle, että tulot ovat pienentyneet samalla tavalla osuuskunnan sisällä, Orpo totesi.
Pitääkö viljelijän mennä konkurssiin?
Soini kysyi tällöin, pitääkö maanviljelijällä mennä vieläkin huonommin saadakseen tukea – pitääkö mennä konkurssiin asti?
– Näinhän Talvivaarassa kävi: konkurssin jälkeen tuli 60 miljoonaa, Soini kysyi.
– Onko EU:ssa yhtään toista maata, joka on hakenut maatalouden korvauksia, mutta ei ole niitä saanut? Espanja sai tukia persikoistaan, Puola omenoistaan ja Baltia maidostaan. Miksi me aina jäämme mopen osalle, Soini hämmästeli.
Orpo korosti jälleen, että hallitus antoi nopeasti 20 miljoonaa euroa maataloudelle. Hallitus seuraa tilannetta ja keskittyy neuvotteluihin Brysselin virkamiesten ja komissaarien kanssa. Tukea on saatu valtionpäämiestasolta, mutta vielä pitää vakuuttaa komissaaritkin.
– Puolan valtava tuotanto ei ole paljon omenoistaan kostunut, Orpo väitti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.