Lehtikuva Aris Messinis
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kysyi eduskunnan kyselytunnilla ulkoministeri Erkki Tuomiojalta (sd.), kylvääkö EU miljardeja kuohuvaan Ukrainaan samaan tapaan kuin EU:n omiinkin kriisimaihin.
Soini viittasi talouskomissaari Olli Rehnin (kesk.) lausuntoon, jonka mukaan Ukrainan avuntarve saattaa nousta 25 miljardiin euroon. Soini korosti kannattavansa Ukrainan rauhoittamista, mutta ihmetteli Rehnin lausuntoa. Soini johtaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
– Usein tällaisessa kriisitilanteessa tulee helposti lupailtua. Komissaari Olli Rehn on puhunut 25 miljardin euron avuntarpeesta. Eihän tämä niin mene, että yksittäinen komissaari sanoo. Voitteko sanoa, miten tällainen EU-ratkaisu syntyy, Soini kysyi.
Tuomioja vastasi, että Rehn on tarkoittanut todennäköisesti kaikkien tukimuotojen kokonaisarvoa, joka voi olla tuotakin suuruusluokkaa.
– Mutta EU:n omien rahojen käyttö sisältyy 600 miljoonaan euroon. Se sisältyy jo niihin päätöksiin, joita vapaakauppaneuvotteluiden yhteydessä on käyty, eikä mistään suuremmista rahoista ole EU:n budjettivarojen yhteydessä ole kyse, Tuomioja korosti.
Hän toivoi myös Venäjän osallistuvan Ukrainan talkoisiin. Hän huomautti myös, että rahoitusten ongelmat ovat ymmärrettäviä maassa, jonka luottoluokitus sijoittuu roskalainaluokkaan.
Soini kysyi vielä, mikä käsitys hallituksella on Ukrainan opposition todellisesta kannatuksesta kansan keskuudessa, kun se on kovin hajanainen ja ympäri Ukrainaa liikkuu erilaisia väkivaltapartioita. Ja mikä on USA:n rooli ja suhtautuminen oppositioon?
– Mikä on käsityksenne tämän ilman vaaleja muodostetun hallituksen edustavuudesta ja todellisesta tuesta kansan keskuudessa?
Tuomioja sanoi USA:n asenteen näkyneen erilaisina lausuntoina. USA on myös merkittävä toimija erilaisten apupakettien rakentajana. Hän korosti, että hallituksen valitsi vaaleilla valittu parlamentti. Vaikka parlamentin valinta ei tapahtunut aivan täydellisesti, niin tarkkailijoiden mukaan kuitenkin riittävän hyvin ja se on tarpeeksi edustava, joten myös hallitusta voi pitää laillisena ja pätevänä. Tärkeää on, että todellista valtaa käyttää hallitus, eivätkä mitkään epämuodolliset ryhmät.
Keskustan Mari Kiviniemi kysyi vielä, mihin ovat kadonneet Ukrainasta hävinneet 57 miljardin euron talletukset? Tuomioija vastasi, ettei näistä ole vielä näyttöjä, mutta rahoja oli hävinnyt jo edelliseltä ja sitä edeltäneeltä hallitukselta. Rahojen löytymisellä olisi suuri vaikutus Ukrainan tämänhetkisen kriisin ratkaisussa, Tuomioja vastasi.
Puolustusministeri Carl Haglund totesi ottavansa Ukrainan tilanteen rauhanomaisen ratkaisun esille maanantaina Venäjän puolustusministeri Sergei Soigun kanssa Pietarissa, ellei tämä säännölliseen tapaamiskiertoon sisältyvä tapaaminen peruunnu.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
