MIKKO STIG, LEHTIKUVA
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Holmlund (kok) syyttää ministeri Ville Niinistöä (vihr) ja kansanedustaja Mikael Jungeria (sdp) totuudenvastaisten väitteiden esittämisestä. Holmlund katsoo Jungerin ja Niinistön antaneen väärää tietoa julkisuuteen hänen toimistaan lakivaliokunnan puheenjohtajana.
Junger ja Niinistö ovat Holmlundin mielestä väittäneet hänen jarruttaneen ns. homolain käsittelyä lakivaliokunnassa. Holmlund on lähettänyt kirjeen eduskunnan puhemiesneuvostolle, jossa hän edellyttää neuvostoa tutkimaan hänen toimensa kyseisessä asiassa lakivaliokunnan puheenjohtajana. Holmlund ei näe virhettä omissa toimissaan.
Kysymys lienee painostuksesta
Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini katsoo, että lakivaliokunnan puheenjohtaja kokee tulleensa ahdistelluksi mediassa.
– Holmlundia on painostettu julkisuudessa ja netissä ja hän kokee varmaan, että hallituskumppanit ovat myös osallistuneet tähän, Soini toteaa.
Ei tämä tähän jää
Soini näkee, että tämä juna liikkuu ja seurauksia tulee:
– Tämä johtaa siihen, että puhemiesneuvoston on käsiteltävä tämä äärimmäisen poikkeuksellinen asia. Vakavaa on jos kansanedustaja ja ministeri levittävät vääriä tietoja.
Perussuomalaiset edellyttävät, että lakeja noudatetaan ja haetaan oikeudenmukainen ratkaisu.
– Me haluamme selvityksen tähän asiaan. Sitten haluamme kuulla osapuolia ja sitten vasta otamme kantaa.
Soini kertoo, että tässä nimenomaisessa lakialoitteessa on kyse myös siitä, että vedetäänkö joitakin lakialoitteita sellaisten lakialoitteiden ohi, joilla on yli sadan kansanedustajan allekirjoitus. Tässä tapauksessa allekirjoittajia on runsaat 70.
– Jos tälle tielle lähdetään niin mihin raja vedetään? Onko niin, että esimerkiksi perussuomalaisten 39 allekirjoitusta lakialoitteeseen riittää ohituskaistan käyttöön, vai minkälaisin perustein edetään?
Holmlundin asia otetaan puhemiesneuvoston esityslistalle niin pian kuin se suinkin on mahdollista. Neuvosto ei käsitellyt asiaa vielä tänään.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
