Matti Matikainen
Puheenjohtaja Timo Soini kiitti vuolaasti puolueen kenttäväkeä Turun puoluekokouksen päätteeksi. Puolueen hyvä menestys perustuu kentän työhön.
– Nykyään on Suomessa vähän ihmisiä, jotka lähtevät kentälle. Mutta me lähdemme! Ja ihmiset tietävät sen, Soini suitsutti.
– Eivät ihmiset tykkää siitä, että kaksi viikkoa ennen vaaleja tullaan ruusurynnäköllä vastaan. Me olemme ihmisten luona jatkuvasti – me olemme ainutlaatuinen puolue, Soini kehui.
Tietenkin puolue tarvitsee yleiset teemansa, kuten EU:n, maahanmuuton ja autoverokärjen, sen täytyy olla monikärkiohjus.
– Mutta jonkun pitää viedä se perille, Soini painotti.
On helppo ottaa asiasta selvää, kun kysyy sitä torin kulmalla tutulta puolueen kannattajalta.
Kunnallisvaalit seuraava haaste
Myös normaali puoluetyö on tärkeää koko ajan. Seuraava haaste on seuraavat kunnallisvaalit, joissa puolueen kannatus pitäisi nostaa valtakunnan tasolle. Tätä varten pitää hankkia entistä enemmän ehdokkaita. Heitä pitää etsiä ja pyytää aktiivisesti.
Eivät ihmiset pahastu siitä, jos heiltä kysytään. He vain ajattelevat, että ”kysyttiinpä minuakin”, Soini kannusti.
– Jos kunnallisvaaleissa on 7000 ehdokasta, me voitamme vaalit pystyyn! Viimeksi, kun meillä oli 4 500 ehdokasta, paikkamme kolminkertaistuivat. Jos saamme 2 500 ehdokasta lisää, menee 15 prosenttia kirkkaasti rikki, Soini teroitti.
Hän arvioi, että arkena meitä vastaan taas hyökätään. Mutta mitä sitten? Meillä on oma linjamme ja vaihtoehtomme. Eivätkä muut määrää omassa puolueessamme, Soini päätti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
