Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja pääministeri Jyrki Katainen ovat löytäneet harvinaisella tavalla toisensa EU-budjetin kaatumisen yhteydessä. Molemmat pitävät budjetin kaatumista ikävänä asiana.
Katainen pelkää Yle Uutisten mukaan, että budjettisovun kaatumisen jälkeen vaihtoehtona on, että mennään vuosittaisiin budjetteihin.
– Pahimmillaan budjettisovun kaatuminen merkitsee sitä, että mennään vuotuisiin budjetteihin, joka on todella huono vaihtoehto.
Hän toivookin neuvottelujen uudesta budjettisovusta alkavan uudelleen. Muutoin Katainen ei vielä tuoreeltaan halunnut arvioida tilannetta, koska oli vasta juuri saanut tiedon asiasta. Pääministeri ei osannut arvioida, onko riskinä, että budjetin loppusumma kasvaa, koska ei ollut kuullut EU-parlamentin perusteluja budjettisovun kaatamiselle.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho oli torstaina saanut asiasta jo vihiä.
– Parlamentin isot ryhmät haluavat suuremman budjetin ja ilmoittivat jo etukäteen kaatavansa budjettisovun. Muun muassa pelätään maksusitoumusten karkaavan käsistä, jollei lisää rahaa saada. Lisäksi toivotaan seuraavalle parlamentille mahdollisuutta tarkastaa rahoituskehys, Terho kertoi Perussuomalaiselle.
Timo Soini kiinnitti huomionsa samaan seikkaan: vaarana on, että EU-budjetin loppusumma kasvaa. Soini arvelee, että kysymyksessä on myös valtataistelu parlamentin, komission ja vastapuolella jäsenmaiden kesken.
– Tämä on kyllä vakava asia, koska budjettisopu ja -leikkaus oli kovan vääntämisen takana. Saa nähdä, onko tässä kysymys parlamentin pörhistelystä vai onko tosiaan kysymys siitä, että Euroopan unioni menee entistä pahemmin tilttiin.
Soinin mukaan nyt taistellaan, voivatko jäsenmaat tehdä budjettipäätökset.
– Toisella puolella ovat liittovaltiorakenteet eli Euroopan parlamentti ja komissio, jotka pelaavat kaikessa yhteen. Nokkimisjärjestystä haetaan, Soini arvelee Ylen haastattelussa.
Soini perustelee yhteistä kantaansa hallituksen kanssa näin:
– Joo, sillä puolella olen, että budjetti pitää tiukkana. Mitä isompi se on, sitä enemmän se meille maksaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
