Suurlähettiläspäivillä puhunut Timo Soini (ps.) arvioi Britannian EU-eron muuttavan unionin tasapainoa pysyvästi. Tämä edellyttää Suomen roolin uudelleenarviointia.
Soini arvioi, että Suomen ulkopolitiikan kannalta vuoden merkittävimmän uutisen taisi tuottaa kansanvalta.
– Britannian kansanäänestyksen tulos juhannuksena on varmasti lähiajan kauaskantoisimpia yksittäisiä tapahtumia, todellinen “missä olit? -hetki.
Soinin mukaan Suomi menettää vaikutusvaltaisen ja monessa asiassa samanmielisen kumppanin. On varmistettava, ettei eron hetkellä ovia paiskota eikä lusikoista turhaan tapella.
Euroalueen kipeät haasteet
Ajatus jatkuvasti tiivistyvästä EU:sta on haastettu. Mieliala EU:n suhteen on muuttunut.
– Viimeistään brexitin myötä euroeliitinkin mieleen näyttää hiipivän epäilys siitä, onko eurooppalainen projekti kääntymässä takaisin maata kohti. Onko raketti saavuttamassa lakipisteensä ennen kuin se irtoaa maan vetovoimakentästä, Soini pohdiskeli puheessaan.
– Ever closer union -ajatus haastetaan muutenkin eri puolilta. Yhtäältä sitä koettelevat euroalueen ratkaisemattomat, perustavanlaatuiset ongelmat, toisaalta lähinaapuruston epävakaus ja ajoittain hallitsematon muuttoliike. Äänestäjät ovat tyytymättömiä.
Tyytymättömyys ja jopa viha voivat johtua siitä, että usko edistykseen ja asioiden kehittymiseen on koetuksella.
– Yksittäisen kansalaisen mielessä edistysusko on voinut tarkoittaa sitä, että lapset saavuttavat paremman ─ tai edes suunnilleen samanlaisen ─ elintason kuin vanhempansa. Kun tämä usko murenee, äänestäjästä voi tulla vihainen.
Ulkoministeri kuitenkin painotti, että vaikka hän ei uskokaan alati syvenevään integraatioon, hän ei myöskään odota EU:n hajoamista.
– Vaihtoehtoja on. Tarvitsemme yhteisiä rakenteita. Tarvitsemme yhteisiä paikkoja keskustella. Yhteiset ongelmat vaativat yhteistyötä. Suurten rakenteiden purkamisessa on suuria riskejä.
EU turvallisuus- ja arvoyhteisönä?
Soini painotti Euroopan merkitystä turvallisuus- ja arvoyhteisönä. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että siinä mitä sovitaan, pysytään.
– Turvallisuusyhteisönä EU on Suomen edun mukainen. Unionillakin on mahdollisuus selvitä ja sopeutua. Se tosin edellyttää, että yhteisesti sovituista asioista aletaan pitää kiinni.
– Toisaalta Eurooppa on olemassa arvoyhteisönä myös Euroopan unionista riippumatta. Britannian erotessa unionista on yhdessä sopien löydettävä uudet yhteistyön tavat ja rakenteet Brittien kanssa. Siitä prosessista voi seurata jotain hyvääkin.
– Vanha hyvä esimerkki tiiviistä ja hyvinvoivasta eurooppalaisesta arvoyhteisöstä, joka on olemassa EU:sta riippumatta, on pohjola. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset perusratkaisut poikkeavat toisistaan, mutta se ei ole estänyt maiden ainutlaatuista yhteiseloa. Meille läheisin esimerkki on tietysti Suomen ja Ruotsin välinen erityissuhde, jossa maat myös aika harvinaisella tavalla täydentävät toistensa voimavaroja. Tästä lisää vähän myöhemmin.
Avoin Nato-ovi palvelee Suomen turvallisuutta
Suomen ja Ruotsin syventynyt Nato-yhteistyö nousi myös esille, tällä kertaa varsin täsmällisin sanoin:
– Ollaan tässä mahdollisimman selkeitä: vaikka emme nyt olekaan hakemassa Naton jäsenyyttä, niin sen oven pitäminen avoimena palvelee Suomen turvallisuutta, Soini totesi.
Hän otti kantaa myös jäsenhakemusasiaan:
– Mitä sitten tulee Suomen Nato-jäsenhakemukseen, niin tilanne on entinen – emme ole nyt hakemassa jäsenyyttä, mutta se mahdollisuus on olemassa. Tässä harkinnassa Euroopan turvallisuustilanteen kehittyminen on se olennaisin tekijä.
