LEHTIKUVA
Perussuomalaiset nostivat taas EU:n tarpeettoman ja jopa järjettömän sääntelyn purkamisen esille eduskunnan kyselytunnilla.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sanoi EU-sääntelyn kasvaneen etenkin maataloudessa, jonka valvonta kasvaa ja samalla sen kustannukset, vaikka maamme maataloutta valvotaan jo ennestään tiukasti.
– Eikä se tuo lisäarvoa – päinvastoin. Kysynkin hallitukselta, pitääkö sääntelyä lisätä vai vähentää ja millainen sääntely toisi Suomelle lisäarvoa? Mattila tiedusteli.
Erkki Tuomioja (sd.) lyttäsi kysymyksen sanomalla hallituksen vastanneen äskettäin EU-asioista, joista suuri valiokunta teki mietinnön. Tuomiojan mukaan turhaa hallintoa karsitaan läheisyysperiaatteen perusteella niin, että valvonnasta päätettäisiin paikallisesti, kun ylikansallista ei tarvita.
– Joissakin tapauksissa juuri EU-valvontaa tarvitaan lisää, Tuomioja puntaroi.
Mattila vastasi maatalouden valvonnan kasvavan jatkuvasti niin, että valvojia pitäisi palkata lisää kymmeniä henkilötyövuosia.
Missä EU, siellä ongelma
Puheenjohtaja Timo Soini puuttui keskusteluun muistellen Helsingin Sanomien mielenkiintoista juttua, jonka mukaan EU:n sääntely ei aina olisi haitallista.
– Minä sanon puolestani, että missä EU, siellä ongelma! Kysyn esimerkiksi Hollannin hallituksen papereista, onko näissä mitään järkeä: “Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea” – mikähän tämä mahtaisi olla? “Oliiviöljyjen markkinointistandardien sääntely”. Ja sitten viimeksi: “EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä”. Tästä en ole kuullutkaan!
– Voiko maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoa, mikä tämä on ja minkä takia sitä EU:ssa säädellään? Eikö Suomessa osata juoda maitoa ilman EU:n sääntelyä? Soini penäsi.
Koskinen sanoi Suomen saavan kaksi miljoonaa euroa halvemman maidon hankkimiseksi kouluruokailuun. Siitä eivät hyödy maanviljelijät eivätkä muut, mutta koulut saavat maitoa halvemmalla.
– Hedelmiä viljellään Suomessa niin vähän, ettei kouluhedelmärahaa katsottu tarpeelliseksi, Koskinen vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
