LEHTIKUVA
Perussuomalaiset nostivat taas EU:n tarpeettoman ja jopa järjettömän sääntelyn purkamisen esille eduskunnan kyselytunnilla.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sanoi EU-sääntelyn kasvaneen etenkin maataloudessa, jonka valvonta kasvaa ja samalla sen kustannukset, vaikka maamme maataloutta valvotaan jo ennestään tiukasti.
– Eikä se tuo lisäarvoa – päinvastoin. Kysynkin hallitukselta, pitääkö sääntelyä lisätä vai vähentää ja millainen sääntely toisi Suomelle lisäarvoa? Mattila tiedusteli.
Erkki Tuomioja (sd.) lyttäsi kysymyksen sanomalla hallituksen vastanneen äskettäin EU-asioista, joista suuri valiokunta teki mietinnön. Tuomiojan mukaan turhaa hallintoa karsitaan läheisyysperiaatteen perusteella niin, että valvonnasta päätettäisiin paikallisesti, kun ylikansallista ei tarvita.
– Joissakin tapauksissa juuri EU-valvontaa tarvitaan lisää, Tuomioja puntaroi.
Mattila vastasi maatalouden valvonnan kasvavan jatkuvasti niin, että valvojia pitäisi palkata lisää kymmeniä henkilötyövuosia.
Missä EU, siellä ongelma
Puheenjohtaja Timo Soini puuttui keskusteluun muistellen Helsingin Sanomien mielenkiintoista juttua, jonka mukaan EU:n sääntely ei aina olisi haitallista.
– Minä sanon puolestani, että missä EU, siellä ongelma! Kysyn esimerkiksi Hollannin hallituksen papereista, onko näissä mitään järkeä: “Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea” – mikähän tämä mahtaisi olla? “Oliiviöljyjen markkinointistandardien sääntely”. Ja sitten viimeksi: “EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä”. Tästä en ole kuullutkaan!
– Voiko maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoa, mikä tämä on ja minkä takia sitä EU:ssa säädellään? Eikö Suomessa osata juoda maitoa ilman EU:n sääntelyä? Soini penäsi.
Koskinen sanoi Suomen saavan kaksi miljoonaa euroa halvemman maidon hankkimiseksi kouluruokailuun. Siitä eivät hyödy maanviljelijät eivätkä muut, mutta koulut saavat maitoa halvemmalla.
– Hedelmiä viljellään Suomessa niin vähän, ettei kouluhedelmärahaa katsottu tarpeelliseksi, Koskinen vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
