LEHTIKUVA
Perussuomalaiset nostivat taas EU:n tarpeettoman ja jopa järjettömän sääntelyn purkamisen esille eduskunnan kyselytunnilla.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sanoi EU-sääntelyn kasvaneen etenkin maataloudessa, jonka valvonta kasvaa ja samalla sen kustannukset, vaikka maamme maataloutta valvotaan jo ennestään tiukasti.
– Eikä se tuo lisäarvoa – päinvastoin. Kysynkin hallitukselta, pitääkö sääntelyä lisätä vai vähentää ja millainen sääntely toisi Suomelle lisäarvoa? Mattila tiedusteli.
Erkki Tuomioja (sd.) lyttäsi kysymyksen sanomalla hallituksen vastanneen äskettäin EU-asioista, joista suuri valiokunta teki mietinnön. Tuomiojan mukaan turhaa hallintoa karsitaan läheisyysperiaatteen perusteella niin, että valvonnasta päätettäisiin paikallisesti, kun ylikansallista ei tarvita.
– Joissakin tapauksissa juuri EU-valvontaa tarvitaan lisää, Tuomioja puntaroi.
Mattila vastasi maatalouden valvonnan kasvavan jatkuvasti niin, että valvojia pitäisi palkata lisää kymmeniä henkilötyövuosia.
Missä EU, siellä ongelma
Puheenjohtaja Timo Soini puuttui keskusteluun muistellen Helsingin Sanomien mielenkiintoista juttua, jonka mukaan EU:n sääntely ei aina olisi haitallista.
– Minä sanon puolestani, että missä EU, siellä ongelma! Kysyn esimerkiksi Hollannin hallituksen papereista, onko näissä mitään järkeä: “Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea” – mikähän tämä mahtaisi olla? “Oliiviöljyjen markkinointistandardien sääntely”. Ja sitten viimeksi: “EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä”. Tästä en ole kuullutkaan!
– Voiko maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoa, mikä tämä on ja minkä takia sitä EU:ssa säädellään? Eikö Suomessa osata juoda maitoa ilman EU:n sääntelyä? Soini penäsi.
Koskinen sanoi Suomen saavan kaksi miljoonaa euroa halvemman maidon hankkimiseksi kouluruokailuun. Siitä eivät hyödy maanviljelijät eivätkä muut, mutta koulut saavat maitoa halvemmalla.
– Hedelmiä viljellään Suomessa niin vähän, ettei kouluhedelmärahaa katsottu tarpeelliseksi, Koskinen vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Muutaman vuoden takainen Afrikan tähti -rasismikohu on lämmitetty uudestaan. Tällä kertaa asialla on turkulainen vasemmistopoliitikko Paco Diop, joka kertoo irtisanoutuneensa työstään Afrikan tähti -peliin sisältyvän rasismin vuoksi. Lisää löylyä kiukaalle heittää Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo, jonka mukaan Afrikan tähti -pelit kerätään pois Turun kaupungin päiväkodeista.
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa blogissaan tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja kovaäänisen median propagandasta, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma.
Ruotsin hallituspolitiikassa alkaa lupausten lunastamisen aika. Epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia laitetaan kuntoon yksi toisensa jälkeen. Jos mielii tukia, töitäkin on tehtävä ja veroja maksettava. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisesta pidetään huolta, mutta vapaamatkustajille ei ole sijaa.
Uuden vuoden alkaessa myös Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Kansainvälisen suojelun lupiin on tullut merkittäviä muutoksia 2. tammikuuta alkaen, kun ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan. - Muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, ja samalla Suomen turvallisuus paranee, sisäministeri Mari Rantanen korostaa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin eilen julkistamassa laajassa jäsenkyselyssä kartoitettiin hoitajien kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta ja kielitaidosta. Kyselyssä suomalaisista hoitajista selvä enemmistö koki ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi ja kuormittavaksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin Asmo Maanselän erityisavustajakseen. Maanselkä tulee perussuomalaisten ministeriryhmän avustajaksi asuntosijoitusalan Avain-yhtiöiden markkinointi- ja viestintäpäällikön toimesta. Moni muistaa kuitenkin Maanselän kristillisdemokraattien puoluesihteerinä vuosilta 2011-2021.
Lue lisää
Lue lisää
