MATTI MATIKAINEN
Soini: ECR:n vierailun anti oli mahtava
Euroopan konservatiivi- ja reformistiryhmän kokous oli suuri menestys, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän isännöi ECR:n kolmipäiväistä seminaaria Helsingin Kalastajatorpalla.
– Vierailu oli merkittävä, sillä yli puolet ECR:n jäsenistä tutustui paitsi Suomeen ja meidän ajankohtaisiin asioihimme taloutta ja puolustusta myöten, myös toisiinsa, koska tämä oli keväällä valitun ja suuresti kasvaneen ryhmän ensimmäinen ryhmäkokous.
Perussuomalaiset liittyivät ryhmään vasta viime kesänä.
– Oli täydellinen onnistuminen, enimmillään 41 meppiä oli paikalla – yli kolme kertaa enemmän kuin Suomella on niitä kaikkiaan. Niin poliittinen kuin henkilökohtainenkin anti oli erittäin hyvä, Soini kiittelee.
– On varmaan ainutlaatuista, että 30 kansainvälistä meppiä kuunteli välikysymyskeskustelua parvekkeella, joille käännettiin suorana minun puheenvuoroni ja hallituksen vastauksia. Erityisen hyödyllisiä olivat henkilökohtaiset keskustelut lounailla ja illallisilla. Kutsuja tuli moneen suuntaan. Puolueen asema vahvistui.
Hän muisti jälleen kehua Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon hyvää työtä ryhmässä: he ovat hyvissä asemissa ja heillä on vahva asema.
Presidentti otti seurueen vastaan
Kokous huomioitiin myös valtakunnan korkeimmalla tasolla.
– Kävimme Syed Kamallin, ECR-ryhmän puheenjohtajan kanssa tapaamassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Keskustelimme Euroopan ja euroalueen taloustilanteesta. Se kiinnosti kaikkia, koska Niinistö on entinen valtionvarainministeri. Lisäksi keskustelimme Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuuspolitiikasta, Soini valottaa.
Yhteydet pelaavat niin ECR:llä kuin perussuomalaisillakin tasavallan huipulle asti?
– Yhteydet pelaavat hyvin! Ja muuallekin yhteiskuntaan: alustajina oli Pekka Haavisto (vihr.), Pertti Salolainen (kok.) ja Björn Wahlroos. Ei tällaisia opintopäiviä kovin moni taho Suomessa pystyyn ylipäätään saa, Soini kehuu.
Tapaaminen oli erittäin tärkeä myös jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti.
Terho: Meillä on ystäviä ja liittolaisia
Myös europarlamentaarikko ja kansanedustajaehdokas Sampo Terho kehuu mahdollisuutta avoimeen kanssakäymiseen, kun yli puolet ryhmästä tuli kauas pohjoiseen heidän vieraikseen.
– Se osoittaa, että meillä on ystäviä ja liittolaisia ympäri Eurooppaa, Terho painottaa.
ECR-ryhmässä istuu myös yksi Kreikan edustaja, mutta hän ei ehtinyt paikalle, koska Kreikassa tapahtuu nyt vaalien jälkeen paljon tärkeitä asioita, Terho valotti.
– Tärkeää oli, että vieraamme tutustuivat Suomeen: he tutustuivat meidän meppiryhmäämme ja puolueeseemme ja Suomen merkittäviin asioihin, kuten talouteen ja puolustukseen. He ymmärtävät meitä nyt EU:ssa paremmin, kun siellä käsitellään meidän asioitamme, Terho korostaa.
Joukosta löytyy yhtenäinen ydin
Keskustelu lujittaa joukon yhtenäisyyttä. Sellainen löytyy myös laajasta monikansallisesta ryhmästä. Sitä yhdistää usko kevyempään unioniin, joka keskittyy talouteen perinteisen vapaakauppaunionin ja yhteisten sisämarkkinoiden pohjalta.
Yhteistä sosiaalipolitiikkaa ja muuta EU:n valtaoikeuksien kasvattamista ryhmä vastustaa synkästi.
Pieniä nyanssierojakin on, kuten kysymyksessä eurosta: useimmat suuret ryhmät eivät kuulu euromaihin, joten asia ei heitä kovin paljon edes kiinnosta, saksalaiset ja suomalaiset puhuvat siitä enemmän.
Uutta ryhmää Terho kehuu vuolaasti.
– Se on entistä suurempi, joten sen vaikutusvaltakin on vahvempi. Se on myös organisoitu paremmin ja se vastaa paremmin perussuomalaisten linjaa: että haluamme uudistaa EU:ta ja työskennellä rakentavasti.
Emme ole ääriliike
ECR:n dellinen puheenjohtaja Martin Callanan varoitti avajaispuheessaan Euroopassa kasvaneista ääriliikkeistä, kuten Ranskan Front Nationalista, kansallisesta rintamasta. Hän sanoi, että maltillisten keskiryhmien pitää olla huolissaan tästä kehityksestä.
Miten maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten pitäisi ajatella tästä?
– Moni edustaja tuli oma-aloitteisesti keskustelemaan asiasta minun kanssani ja sanoi ajattelevansa samoin. Me emme ole ääriliike. Me toimimme rakentavasti niin, että maahanmuuttoonkin liittyvät ongelmat ratkeavat. Ne ratkeavat meidän kauttamme, Terho linjaa.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.