MATTI MATIKAINEN
Soini: ECR:n vierailun anti oli mahtava
Euroopan konservatiivi- ja reformistiryhmän kokous oli suuri menestys, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän isännöi ECR:n kolmipäiväistä seminaaria Helsingin Kalastajatorpalla.
– Vierailu oli merkittävä, sillä yli puolet ECR:n jäsenistä tutustui paitsi Suomeen ja meidän ajankohtaisiin asioihimme taloutta ja puolustusta myöten, myös toisiinsa, koska tämä oli keväällä valitun ja suuresti kasvaneen ryhmän ensimmäinen ryhmäkokous.
Perussuomalaiset liittyivät ryhmään vasta viime kesänä.
– Oli täydellinen onnistuminen, enimmillään 41 meppiä oli paikalla – yli kolme kertaa enemmän kuin Suomella on niitä kaikkiaan. Niin poliittinen kuin henkilökohtainenkin anti oli erittäin hyvä, Soini kiittelee.
– On varmaan ainutlaatuista, että 30 kansainvälistä meppiä kuunteli välikysymyskeskustelua parvekkeella, joille käännettiin suorana minun puheenvuoroni ja hallituksen vastauksia. Erityisen hyödyllisiä olivat henkilökohtaiset keskustelut lounailla ja illallisilla. Kutsuja tuli moneen suuntaan. Puolueen asema vahvistui.
Hän muisti jälleen kehua Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon hyvää työtä ryhmässä: he ovat hyvissä asemissa ja heillä on vahva asema.
Presidentti otti seurueen vastaan
Kokous huomioitiin myös valtakunnan korkeimmalla tasolla.
– Kävimme Syed Kamallin, ECR-ryhmän puheenjohtajan kanssa tapaamassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Keskustelimme Euroopan ja euroalueen taloustilanteesta. Se kiinnosti kaikkia, koska Niinistö on entinen valtionvarainministeri. Lisäksi keskustelimme Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuuspolitiikasta, Soini valottaa.
Yhteydet pelaavat niin ECR:llä kuin perussuomalaisillakin tasavallan huipulle asti?
– Yhteydet pelaavat hyvin! Ja muuallekin yhteiskuntaan: alustajina oli Pekka Haavisto (vihr.), Pertti Salolainen (kok.) ja Björn Wahlroos. Ei tällaisia opintopäiviä kovin moni taho Suomessa pystyyn ylipäätään saa, Soini kehuu.
Tapaaminen oli erittäin tärkeä myös jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti.
Terho: Meillä on ystäviä ja liittolaisia
Myös europarlamentaarikko ja kansanedustajaehdokas Sampo Terho kehuu mahdollisuutta avoimeen kanssakäymiseen, kun yli puolet ryhmästä tuli kauas pohjoiseen heidän vieraikseen.
– Se osoittaa, että meillä on ystäviä ja liittolaisia ympäri Eurooppaa, Terho painottaa.
ECR-ryhmässä istuu myös yksi Kreikan edustaja, mutta hän ei ehtinyt paikalle, koska Kreikassa tapahtuu nyt vaalien jälkeen paljon tärkeitä asioita, Terho valotti.
– Tärkeää oli, että vieraamme tutustuivat Suomeen: he tutustuivat meidän meppiryhmäämme ja puolueeseemme ja Suomen merkittäviin asioihin, kuten talouteen ja puolustukseen. He ymmärtävät meitä nyt EU:ssa paremmin, kun siellä käsitellään meidän asioitamme, Terho korostaa.
Joukosta löytyy yhtenäinen ydin
Keskustelu lujittaa joukon yhtenäisyyttä. Sellainen löytyy myös laajasta monikansallisesta ryhmästä. Sitä yhdistää usko kevyempään unioniin, joka keskittyy talouteen perinteisen vapaakauppaunionin ja yhteisten sisämarkkinoiden pohjalta.
Yhteistä sosiaalipolitiikkaa ja muuta EU:n valtaoikeuksien kasvattamista ryhmä vastustaa synkästi.
Pieniä nyanssierojakin on, kuten kysymyksessä eurosta: useimmat suuret ryhmät eivät kuulu euromaihin, joten asia ei heitä kovin paljon edes kiinnosta, saksalaiset ja suomalaiset puhuvat siitä enemmän.
Uutta ryhmää Terho kehuu vuolaasti.
– Se on entistä suurempi, joten sen vaikutusvaltakin on vahvempi. Se on myös organisoitu paremmin ja se vastaa paremmin perussuomalaisten linjaa: että haluamme uudistaa EU:ta ja työskennellä rakentavasti.
Emme ole ääriliike
ECR:n dellinen puheenjohtaja Martin Callanan varoitti avajaispuheessaan Euroopassa kasvaneista ääriliikkeistä, kuten Ranskan Front Nationalista, kansallisesta rintamasta. Hän sanoi, että maltillisten keskiryhmien pitää olla huolissaan tästä kehityksestä.
Miten maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten pitäisi ajatella tästä?
– Moni edustaja tuli oma-aloitteisesti keskustelemaan asiasta minun kanssani ja sanoi ajattelevansa samoin. Me emme ole ääriliike. Me toimimme rakentavasti niin, että maahanmuuttoonkin liittyvät ongelmat ratkeavat. Ne ratkeavat meidän kauttamme, Terho linjaa.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää