Eduskunta kävi suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ”Euroopan piti olla rauhan manner”
21.12.2016 |22:57
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson eduskunnassa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Soini ärähti vasemmistolle: ”Ettekö kannata EU:n ja Turkin pakolaissopimusta? Käsittämätön ja vastuuton kanta!”
21.12.2016 |23:14
Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) joutui ärähtämään vasemmistoliitolle keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Hän kummasteli Li Anderssonin (vas.) kysymystä EU:n ja Turkin pakolaiskysymyksestä.
– Sanoitteko Andersson, että vastustatte EU:n ja Turkin pakolaissopimusta? Uskomatonta! Siellä on 3,1 miljoonaa pakolaista, mihinkä he sieltä lähtevät? Tämä on mielestäni käsittämätön ja vastuuton kanta! Me tarvitsemme yhteistyötä nimenomaan siten, että lievitämme sitä tuskaa. Jos Turkki ei olisi heitä ottanut vastaan, olisivatko he Syyriassa, en voi ymmärtää tätä, Soini hämmästeli.
Puolustuksesta päätetään itse, ei Brysselissä
Eero Heinäluoma (sd.) kysyi Soinilta EU-puolustuksen merkityksestä. Soinin mukaan EU tehostaa nykyisiä järjestelmiään, eikä rakenna rinnakkaisia järjestelmiä Naton tilalle. Päätösvalta säilyy jokaisen maan omassa pääkaupungissa.
Soini muisteli vuoden takaista tilannetta, jolloin Isis iski Pariisin kimppuun. Ranska ei pyytänyt apua Natolta vaan EU:lta.
– Ranska teki palveluksen koko EU:lle, kun se aktivoi Lissabonin sopimuksen 42. artiklan seitsemännen pykälän. Ensimmäisen kerran nähtiin, onko Lissabonin sopimuksella merkitystä – ja olihan sillä. Ranska otti yhteyttä jäsenmaihin ja Suomi otti vastuuta UNIFILissa ja Afrikassa. Päätöksiä tehdään pääkaupungeissa, ei Brysselissä, Soini painotti.
Hän sanoi, että samalla mietitään, voisiko asioita tehdä entistä fiksummin. USA on paimentanut EU-maita korottamaan puolustusmäärärahojaan.
– Yhtenäisellä koordinoinnilla, suunnittelulla ja yhteisillä hankinnoilla voivat kulut jopa laskea. Ja EU-armeijasta ei ole kysymys, Soini linjasi.
Hän piti myös EU:lle hyvänä, jos Britannia pysyisi mukana puolustusasioissa, vaikka maa lähteekin EU:sta, sillä kyseessä on armeijansa puolesta Euroopan suorituskykyisin maa.
Turkinkin kanssa täytyy neuvotella
Hän korosti myös neuvotteluiden merkitystä. Hän hämmästeli, kuinka jotkut vaativat vetäytymään yhteistyöstä esimerkiksi Turkin kanssa. On erittäin tärkeää pitää yhteyttä esimerkiksi rauhanjärjestöihin. Hän itsekin aikoi pistäytyä Turkissa puhumassa, kun sinne on kutsuttu. Helmi-maaliskuussa hän matkustaa USA:han käymään laajasti keskusteluita monien piirien kanssa.
Vasemmiston Nato-into huolestuttaa
Tom Packalén (ps.) piti hyvänä, että ulko- ja puolustuspolitiikan isosta kuvasta ollaan samaa mieltä. Hän huomasi kuitenkin, että Nato jakaa näkemyksiä. Hän käänsi katseensa vasemmistoon päin.
– Itse en ole Naton kannattaja, mutta olen huomannut, kuinka Naton kannatus on noussut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa – ja minusta se on huolestuttava piirre, Packalén moitti.
Missä EU, siellä ongelma – yhteistyötä kriisinhallintaan
Soini vastasi myös Paavo Arhinmäen (vas.) kysymykseen, onko perussuomalaisista tullut EU-myönteinen puolue, kun puolustukseen toivotaan apua EU-yhteistyöstä. Eikö se ole liittovaltiokehitystä, Arhinmäki yritti.
– Missä EU, siellä ongelma – niin on. Ongelmista ei ole pulaa. Mutta ongelmia pitää lievittää. Siksi pitää toimia aktiivisesti, Soini vastasi.
Heinäluomalle Soini kertoi EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä: tärkeintä on rakentaa johtamiskyvyt EU:n kriisinhallintaa varten. Kun mennään yhteistyössä, mennään kriisinhallintaan – ei mihinkään Naton kaksoisjärjestelmään. Ja Naton jäseniä emme ole, Soini muistutti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Soinin puhe Tuumaustunnilla
22.12.2016 |14:49
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää