PS ARKISTO
Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – “Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”
Suomi on EU:n jäsenmaana osa isoa työmarkkina-aluetta, jossa työvoima voi vapaasti liikkua työn perässä. Välimeren rannalta voi siis tulla Suomeen töihin ja toisinpäin. Ihmisiä alueella riittää, mutta nykyinen hallituksemme haluaisi laajentaa työhönottoalueen vielä suuremmaksi, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Suomessa työttömyys kasvaa samaan aikaan kun työnantajapuoli valittelee työnhakijoiden puutetta. Avoimia työpaikkoja löytyy, mutta työnantajien mukaan hakijat puuttuvat.
– Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että kyllähän maasta nyt esimerkiksi hitsareita ja koneistajia löytyy, ei kai niitä tarvitse Euroopan ulkopuolelta lähteä etsimään? Löytyyhän niitä, mutta vääristä paikoista, Riikka Slunga-Poutsalo kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan.
Uskaltaako muuttaa työn perässä?
Slunga-Poutsalo ottaa esimerkkitapaukseksi vasta valmistuneen hitsarin.
– Olet valmistunut hitsariksi ja saanut työpaikan. Perustanut perheen, rakentanut omakotitalon ja sitten menee työ alta. Uusi työpaikka löytyisi 600 kilometrin päästä, lähdetkö sinne? Jos unohdetaan kylmästi lasten koulu- ja päiväkotiasiat, ystävät, sukulaiset ja muut henkilökohtaisemmat jutut, niin mikä estäisi muuttamasta maamme toiselle reunalle? Saako kumppani työpaikan uudelta paikkakunnalta? Jos ei, niin kannattaako perheen talous huomioiden muuttaa?
– Entä kotitalo, josta on pahimmillaan velkaa jäljellä. Kuka sen ostaisi niin, että saisi velat maksettua ja jäljelle jäävällä rahalla uuden katon päänsä päälle toisella paikkakunnalla? Slunga-Poutsalo pohtii.
Keskittämispäätöksillä vaikutetaan
Hänen mukaansa ihanteellisin ratkaisu olisi, että omalle paikkakunnalle tulisi työtä ja yrittäjyyttä. Suunta on kuitenkin aivan päinvastainen.
– Valtiollisilla ratkaisuilla vaikutetaan osaltaan siihen, onko koko maassa mahdollista asua, mutta viimeisen niitin oman paikkakunnan kehitykseen tai kehittymättömyyteen päättävät paikalliset kunnanvaltuustot.
– Kun katselee Tilastokeskuksen karttoja vuosikymmenten päähän eri puolueiden päätäntävallasta kuntapuolella, voi todeta, että suuressa osassa maatamme on joko keskustalla tai demareilla enemmistövalta valtuustoissa. Joko yksin tai vähintään yhdessä. Näillä samoilla puolueilla, jotka ovat viime ajat toitottaneet koko maan asuttuna pitämistä, on takanaan vuosikymmenten paikalliset keskittämispäätökset ja työllistävien hankkeiden torppaukset, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Asuminen ja liikkuminen maksavat liikaa
Slunga-Poutsalo rökittää istuvaa hallitusta, joka ei ole toistaiseksi osoittanut minkäänlaista kiinnostusta korjata maan sisäistä työvoimatilannetta. Sitä, että työn perässä kannattaisi muuttaa ja että töitä löytyisi myös omalta paikkakunnalta.
– Itse asiassa viimeaikaiset linjaukset näyttävät jatkavan keskittämistä, sillä aivan kohta ei ole varaa autolla ajella eikä polttoöljyllä mökkiä lämmittää.
– Asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat maassamme sen verran korkeat, että täytyy olla aikamoinen velho, jos aikoo saada rahat riittämään arjen pyörittämiseen palkkarahoilla. Ja kun palkan, jos sitä saa, lisäksi joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan normaalin elämän kulujen kattamiseksi, yhtälö ei ole kansantaloudellisesti kestävä, Slunga-Poutsalo huomauttaa.
Suurin osa tulijoista ei ole huippuosaajia
Hallitus yrittää ratkaista työvoimapulaa hakemalla työntekijöitä maailmalta.
– Ei löydy kokkeja, ei tarjoilijoita. Ei raksamiehiä, hitsareita. Ei koko EU:n alueelta Suomeen tulijaksi. Olen aivan tavallinen tollukka, enkä mitenkään voi ymmärtää sitä, miten työperäisen maahanmuuton helpottaminen EU-alueen ulkopuolelta tilannetta korjaisi. Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin espanjalainen, saati kotimainen, Slunga-Poutsalo toteaa.
– Ymmärrän sen, että jos olet yrittäjänä vailla jotain sellaista osaamista, jota todellakaan mistään ei löydy, voisit palkata maailmalta huippuosaajan ilman kuukausien byrokratiaa. Mutta kun suurin osa kaivatuista osaajista ei ole niitä huippuja vaan ihan tavallisia duunareita.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-alue asuminen ja liikkuminen matalapalkka-alat kohtaanto-ongelma ulkomainen työvoima halpatyövoima Suomi Sosiaaliturva Riikka Slunga-Poutsalo perussuomalaiset hallitus Työvoimapula työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puoluesihteeri Grönroos: Turvapaikkamaahanmuuton ja halpatyövoiman tuomisen lopettaminen on välttämätöntä suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen kannalta
Putkonen: Yritysten palkanmaksukyky kuntoon laskemalla viherverot minimiin
Halla-aho: Jos ilmastonmuutos ei teekään Suomesta Välimeren maata, niin punavihreä talouspolitiikka tekee – “Olemme hyvin vaarallisessa kierteessä”
Hallitus houkuttelee halpatyövoimaa ja jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – Suomessa yli puoli miljonaa työnhakijaa
Hoitajakoulutuksen kielitaitovaatimuksia halutaan laskea – Purra: Älkää tehkö samaa virhettä kuin Ruotsi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää