Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät ongelmat sekä soutaminen ja huopaaminen ovat heikentäneet äänestäjien luottamusta koko uudistukseen. – Ei ole mitään järkeä edes harkita maakuntavaalien järjestämistä omana erillisenä vaalipäivänä ensi keväänä, Slunga-Poutsalo sanoo.

Edessä on kiinnostava vaalivuosi, jonka aikana järjestetään ainakin kahdet, mahdollisesti jopa kolmet vaalit. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vakuutti Työmiehen tuumaustunnilla, että perussuomalaiset ovat valmiina maakuntavaaleihin, ihan koska tahansa ne järjestetäänkään. Sen sijaan hän epäili, ovatko äänestäjät tähän valmiina.

– Kun maakuntavaalien ajankohtaa mietittiin puoluesihteeriporukalla jo vuosia sitten, yhteinen näkemyksemme oli, että äänestäjien kiinnostus maakuntavaaleihin tulee olemaan heikko. Viime vuosien soutaminen ja huopaaminen, saati hallitusohjelmaan kirjatun porrasteisen rakenteen rikkominen, ovat heikentäneet äänestäjien luottamusta koko uudistukseen entisestään. Ei ole mitään järkeä edes harkita maakuntavaalien järjestämistä omana erillisenä vaalipäivänä ensi keväänä, Slunga-Poutsalo sanoo.

Hallitus voisi ottaa selkeän aikalisän uudistukselle

Slunga-Poutsalo huomauttaa, että jos hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät esitykset ylipäätään edes menevät läpi, maakuntavaalit tullaan jatkossa pitämään kuntavaalien kanssa samassa yhteydessä.

– Seuraavat kuntavaalit ovat jo huhtikuussa 2021 eli reilun kahden vuoden kuluttua. Jos maakuntavaalit pidetään nyt, tulevat maakuntavaltuustot eivät juuri ennätä muuta kuin järjestäytyä ja kumileimasinmaisesti hyväksyä virkamiesvalmistelulla tehtyjä esityksiä. Esityksiä, jotka kuitenkin vaatisivat ja ansaitsisivat tarkan valmistelun ja perehtymisen myös luottamushenkilöiltä.

– Tähän kun lisätään se, että esitys sekä sote- että maakuntauudistuksesta on tällä hetkellä niin kiistanalainen, että sitä ei kannata viedä kiireellä eteenpäin. Hallitus siis voisi tunnustaa tosiasian, että tästä uudistuksesta ei tullutkaan hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan susi jo syntyessään, ja täten se voisi ottaa selkeän aikalisän parlamentaarisesti valmisteltavalle uudistukselle. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun oppositio tulisi pelastamaan hallitusta sotessa, Slunga-Poutsalo huomauttaa.

Johtaako VR:n pilkkominen junaliikenteen kaaokseen?

Slunga-Poutsalo moittii valtionvarainministeriön tuoretta esitystä ensi vuoden budjetiksi

– Se ei tuottanut kevään kehysriihen tuotoksiin nähden mitään positiivista uutta. Itse elättelin toiveita, että lämmin kesä olisi tuonut lämpöä hallituksen sydämiin. Näyttääkin siltä, että nyt rakennetaan budjettia, joka pitää ontuvan hallituksen kasassa kauden loppuun.

Loppukesän vilkkaimpia puheenaiheita oli kysely koko maan asuttuna pitämisestä. Erään kyselyn mukaan vastanneista neljä viidestä suomalaisesta haluaisi pitää koko maan asuttuna.

– Ministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksen sivulauseista on kuitenkin huomattavissa, että liikkumisen, lämmittämisen ja sähkönkäytön kulut tulevat jälleen nousemaan eli nämä toimet tulevat päinvastoin edesauttamaan maaseudun autioitumista. Nähtäväksi jää, onko pääministeripuolue keskusta jälleen tukemassa näitä esityksiä.

Hallitus on päättänyt pilkkoa VR:n ja avata raideliikenteen kilpailulle. Slunga Poutsalo ihmettelee, miksei hallituksen esityksissä näy ratainvestointeja.

– Me kaikki tiedämme sen, että radan rakentaminen ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Näyttääkin siltä, että VR:n pilkkominen etenee niin, että tulevaisuudessa nytkin huonosta rataverkosta kärsivä, mutta toimiva junaliikenne joutuu pahemman kaaoksen valtaan kuin taksiliikenne, Slunga-Poutsalo arvelee.

Eläminen keskusten ulkopuolella on tehty hankalaksi

Käydystä keskustelusta on Slunga-Poutsalon mukaan unohtunut se, että kaikissa keskittämisestä kärsivissä kunnissa poliittinen kartta on ollut vinoutunut jo vuosikymmeniä.

– Käytännössä vallalla on ollut yksipuoluejärjestelmä, joka on taannut yhden puolueen ehdottoman enemmistön päätöksentekoelimissä. Mitään ei ole siis tehty koko maan asuttuna pitämisen puolesta vaan päinvastoin: maakuntien keskuskaupunkeihin on keskitetty palveluita voimalla ja eläminen keskusten ulkopuolella on tehty hankalaksi. Onneksi kuitenkin näissä pienissä kunnissa perussuomalaiset valtuutetut ovat tehneet parhaansa konsensuksen rikkomiseksi ja päätöksenteon kääntämiseksi oikeaan suuntaan.

https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/681248612255581/

Perussuomalaiset ovat esittäneet, ja esittävät myös jatkossa, että energiaverotuksessa Suomen tulee siirtyä aivan toiseen suuntaan eli laskea energiaverot EU:n minimiin.

– Tästä olisi monta hyötyä: tämä tuottaa ostovoimaa tavallisille ihmisille, vaikuttaa jopa siihen Carunan laskun loppusummaan ja toisi investointivarmuutta yrityspuolelle. Investointivarmuus tulee myös kerrannaisena vaikuttamaan suoraan työpaikkojen syntymiseen ja sitä kautta suomalaisten työllisyyteen, Slunga-Poutsalo uskoo.

Perussuomalaisten jäsenistön innostus politiikkaan on palannut

Ensi kevään eduskuntavaalien valmistelun osalta Slunga-Poutsalo toteaa, että perussuomalaisten ehdokasasettelu näyttää erittäin lupaavalta.

– Siihen kun lisätään jäsenistön takaisin saama innostus ja intohimo yhteiseen politiikkaamme, muhii keväälle mukava yllätys. Yllätys, jota jälleen kerran gallupit eivät pysty ennustamaan, Slunga-Poutsalo toteaa.

Hän itse ilmoitti äskettäin, ettei enää hae jatkokautta puoluesihteerin tehtävään, jossa on toiminut vuoden 2013 Joensuun puoluekokouksesta lähtien. Sen sijaan Slunga-Poutsalo on ilmoittanut olevansa käytettävissä ensi kevään eduskuntavaaleissa.

SUOMEN UUTISET