Arkistokuvaa. Lehtikuva, Martti Kainulainen
Perussuomalaisten puoluesihteeri, Husin hallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo ei pidä Helsingin lastensairaalan tukisäätiöstä noussutta hälyä perusteltuna.
Slunga-Poutsalon mukaan Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei olisi ottanut kustannuksiin osaa lainkaan, jos säätiö ei olisi ollut rahankerääjänä. STM lupasi osallistua hankkeen kustannuksiin samalla osuudella kuin Hus ainoastaan silloin, jos rahoitus kerätään Uuden Lastensairaalan Tuki -säätiön kautta. Hän näkee Husin valtuustossa nousseen ”kohun” johtuvan lähtökohtaisesti siitä, että nyt tehdään valtakunnallista sairaalaa, jonka hoidon tason ja tutkimustyön toivotaan olevan Euroopan parasta. Husin kunnat ovat kuitenkin maksamassa siitä.
– Tämä tutkimustyön maksajan ongelma on myös muilla sairaanhoidon aloilla, Slunga-Poutsalo toteaa.
Säätiön avulla nopeammin liikkeelle
Hus olisi Slunga-Poutsalon mukaan voinut rakennuttaa lastensairaalan itse, mutta aloitusaika olisi ollut aikaisintaan vuonna 2020. Tärkeäksi koettu hanke haluttiin kuitenkin nopeasti liikkeelle:
– Yleinen paine ja mielenkiinto sai tämän säätiön lähtemään ajamaan hankkeen aikaistamista ja rahoituksen keräämistä sille.
Slunga-Poutsalo painottaa myös, että säätiö joutuu kilpailuttamaan kaiken julkisen hankintalain mukaisesti.
Lastensairaalaa rakennuttaa Uuden Lastensairaalan Tuki -niminen säätiö. Sitä ovat olleet perustamassa muun muassa perustaneet ruotsinkieliset säätiöt Kulturfonden ja BMR Minne Stiftelsen. Tukisäätiön puheenjohtajana toimii Anne Berner.
Vaikka ruotsinkielisten säätiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä on usein julkisuudessa moitittu, Slunga-Poutsalo ei tällä kertaa näe aihetta kritiikkiin. Hänen mukaansa säätiö ei kerää asiasta tulosta itsellensä.
– Kustannuslaskelma sairaalan rakentamiselle on 160 milj. euroa. Hus maksaa siitä 40 miljoonaa, valtio 40 miljoona, keräyksillä kerätään 30 miljoonaa ja lainalla rahoitetaan loput 50 miljoonaa.
– Säätiön ottama laina maksetaan pois Husilta kerätyllä vuokralla. Hus maksaa 90 miljoonaa lastensairaalan rakennuttamisesta seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä kustannus on 70 miljoonaa pienempi kuin jos se olisi rakennuttanut sairaalan kokonaan itse.
Ongelmallinen sote-sekoilu
Slunga-Poutsalon mukaan tulevan kiinteistön osalta ei ole tehty vuokrasopimusta. Ajankohta, jolloin kiinteistö siirtyy kokonaan Husille, on vielä täysin auki.
– Alustava pohja on se, että 50 miljoonan euron lainan maksun jälkeen kiinteistö siirtyy Husille. Mitään vuokra- tai luovutussopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Ei ole myöskään tiedossa, onko Husia tämän vuoden jälkeen olemassakaan, ja tästä on kiittäminen hallituksen sote-sekoilua.
Lastensairaalahankkeen verkkosivujen mukaan säätiön säännöt mahdollistavat kiinteistön lahjoittamisen Husille tai sen tilalle syntyneelle julkiselle toimijalle. Lastenlinna rakennutettiin aikanaan säätiömallisena ja säätiö myöhemmin lahjoitti kiinteistön Husille.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
