Slunga-Poutsalo: Emme ole enää Kreikka-linjoinemme yksin

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo uskoo, ettei tiukka Kreikka-linja nouse esteeksi perussuomalaisten hallitustielle. Asia nousi esille Ylen Ykkösaamun vaalitentissä perjantaiaamuna.

– Emme ole enää yksin “piikki kiinni”-linjamme kanssa. Muitakin on tullut linjallemme, Slunga-Poutsalo sanoo.

Juontaja tivasi Slunga-Poutsalolta puolueen valmiutta kantaa vastuuta vaikeistakin asioista, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli juuri painottanut sitä omassa tentissään. Juontaja väitti, että perussuomalaiset eivät halunneet kantaa vastuuta viime hallituskaudella Kreikka-asiassa.

– En sanoisi, ettei haluttu kantaa vastuuta. Mutta emme hyväksyneet Kreikka-paketteja, Slunga-Poutsalo korosti.

Slunga-Poutsalon mielestä hallituksen pitäisi olla yhtenäinen, mutta Kreikka-paketti on niin iso asia, että siinä pitää olla erivapauksia.

– Mutta pitää katsoa vaalien jälkeen, mikä asema Juha Sipilällä on neuvotteluissa. Me katsomme, että perussuomalaiset ovat ykkösinä.

Energiaveroja laskettava

Slunga-Poutsalolta kysyttiin suurista, jopa kuuden miljardin euron jättisäästöistä, joita valtiovarainministeriön virkamiehet suosittivat äskettäin. Slunga-Poutsalon mukaan se käy, mutta vain pitkällä yli vaalikauden ulottuvalla jaksolla. Talouden oikaisu vie kaksi kautta ja taloutta täytyy suitsia sitä mukaa, kun talouden tilanne kohenee.

Taloutta täytyy Slunga-Poutsalon mielestä kääntää mm. alentamalla teollisuuden ja myös yksityisten ihmisten energiaveroja lähelle EU:n minimiä.

– Olemme nostaneet energiaveroja omilla päätöksillä EU:n suurimmaksi: teollisuuden energiavero on 11 prosenttia suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Se on iso haitta. Energiavero haittaa myös yksityisiä ihmisiä, Slunga-Poutsalo muistuttaa.

Juontaja kysyi, että eivätkö nämä ns. viher- ja haittaverot tuo runsaasti rahaa valtion kassaan.

– Kyllä, mutta niistä tulee suurempi haitta, kun verot haittaavat teollisuutta, Slunga-Poutsalo huomautti.

Energiamuotojen kehittämisessä hän painotti markkinaehtoisuutta: tuulivoiman syöttötariffit eivät näin ollen käy. Ja vaikka pyritään etsimään uusia innovaatioita, emme voi lakkauttaa vanhaa teollisuutta ja vaihtaa uuteen.

– Elämme tätä päivää. Teollisuuden vienti on laskenut 20 miljardia euroa vuodessa. Haluamme palauttaa työpaikat teollisuudelle, hän linjasi.

Raha: Kehitysapu ja
EU-jäsenmaksut

Slunga-Poutsalolta kysyttiin, miten puolue rahoittaisi ruoan arvonlisäveron laskemisen tai autoveron poiston tai alle 1 000 euron tulojen verovapauden. Se maksaisi 400 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten mukaan alle 1 000 euron tulon verovapaus voidaan rahoittaa jatkamalla ns. Wahlroos-veroa eli veronkorotusta yli 100 000 euroa vuodessa tienaavilta. Autoveron miljardi euroa voitaisiin rahoittaa kehitysavusta ja EU-jäsenmaksuista: kehitysavusta riittää leikattavaa, kun sitä maksettiin viime vuonna 1,2 miljardia euroa.

Autoveron poisto antaa kaikille tuloryhmille mahdollisuuden hankkia paremman ja vähemmän polttoainetta syövän ympäristöystävällisen auton. Se vapauttaa rahaa muuhun kulutukseen auttaen siten taloutta.

– EU-jäsenmaksuja pitää voida alentaa: kun Tanska ja Ruotsi onnistuivat, miksei Suomikin, Slunga-Poutsalo totesi.

Puolustusasioissa Slunga-Poutsalo kannattaa Nato-jäsenyyden selvittämistä, vaikka itse onkin Nato-kriittinen. Täytyy selvittää hyödyt ja haitat. Etusijalla on oma puolustus, pohjoismainen yhteistyö toisella sijalla ja olkoon Nato kolmas, hän listasi.

Maahanmuutosta perussuomalaiset säästäisivät 200-300 miljoonaa euroa. Tämä rahoitetaan Slunga-Poutsalon mukaan niin, että otetaan vastaan sen verran ihmisiä kuin mitä voidaan kotouttaa aidosti niin, että he saavat myös työtä.