Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko (vas.), ylikonstaapeli Tuija Putkonen ja räjähdekoira Buka sekä pomminpurkaja Juha Timberg (oik.) - Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko sekä poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin lentoaseman turvallisuudesta vastaava johto taustoittivat Helsinki-Vantaan lentoaseman turvallisuudesta Vantaalla. Kuvituskuvaa. / Lehtikuva
Ranska ja Saksa aikovat ehdottaa merkittävien pidennyksien sallimista Euroopan Unionin Schengen-maiden poikkeuksellisille rajatarkastuksille. Asia paljastui The Times-lehdelle paljastuneista dokumenteista. Niiden mukaan Ranska ja Saksa ehdottavat mahdollisuutta jatkaa rajatarkastuksia neljän vuoden ajan.
Nykyisten sääntöjen puitteissa jäsenmaat voivat ottaa rajatarkastukset käyttöön korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan vakavan valtion politiikkaan tai turvallisuuteen kohdistuvan uhan perusteella. Rajatarkastuksia ei kuitenkaan saa yhtäjaksoisesti harjoittaa kuin korkeintaan kaksi vuotta.
Rajatarkastuksia on otettu turvapaikkakriisin aikana käyttöön monissa Euroopan maissa:
Ranska 16.7.2017 – 31.10.2017
Norja 26.8.2017 – 25.9.2017
Saksa 11.5.2017 – 11.11.2017
Itävalta 11.5.2017 – 11.11.2017
Ruotsi 11.5.2017 – 11.11.2017
Norja 11.5.2017 – 11.11.2017
Lyhytkestoisemmat rajatarkastukset näkyvät täältä.
Ruotsin ja Tanskan käyttöönottamat rajatarkastukset ovat vähentäneet merkittävästi mm. Suomeen suuntautunutta turvapaikan toivossa tapahtuvaa liikehdintää.
Guardian-lehden mukaan Itävalta, Tanska ja Norja tukevat rajavalvontaehdotusta. EU-komissari Dimitris Avramopoulos on lehden tietojen mukaan suhtautunut ymmärtäväisesti maiden pyyntöön. Hänen mukaansa uudet, Turun ja Barcelonan iskujen kaltaisten turvallisuusuhkien vuoksi rajavalvonta-asioita on harkittava uudelleen.
| Toimittajan kommentti: Jäämme mielenkiinnolla odottamaan täällä Suomessa, tuomitseeko ja irtisanoutuuko kokoomusfilosofi “Arvo Pohja” Ranskan ja Saksan linjauksesta. Rajatarkastuksienhan ei pitänyt olla mahdollisia. Jostain syystä muut maat niitä käyttävät, hyötyvät niistä, haitat ovat minimaalisia eikä kukaan niitä tuomitse. Jännitämme myös kovasti, koska suomalaisten takki kääntyy, ja rajatarkastuksia aletaankin kutsua melko järkeväksi ideaksi. Sen jälkeen jäämme odottamaan, koska tilapäiset rajatarkastukset myönnetään ”tilapäisiksi”, eli käytännössä pysyviksi.
JUHANI HUOPAINEN |
 |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
