

Siirtolaisia Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. / LEHTIKUVA/KUVITUKUVA
Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa
EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: “Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?”
Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat Vilnaan, kirjoittaa sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela blogikirjoituksessaan sisäministeriön sivuilla. Mukana olivat myös komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto.
Muut rajavaltiot haluavat raja-aitoja – Suomi ei
Koskela kertoo, miten konferenssin osallistujat ajettiin aamuvarhaisella kenttäretkelle keskelle liettualaista peltoa. Järjestäjät halusivat näyttää heille kolmimetrisen raja-aidan Liettuan ja Valko-Venäjän välillä.
– [Raja-aita] pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe, valtiosihteeri Koskela kirjoittaa.
“Euroopan aitaaminen olisi merkittävä provokaatio”
Koskela kuitenkin itse selvästi paheksuu ajatusta “linnake Euroopasta”. Siksi Suomi ei suostunut allekirjoittamaan yhteistä julistusta, jossa vaadittiin tiukempia toimia ulkorajapolitiikkaan ja hybridivaikuttamisen estämiseen.
Valtiosihteeri Koskela luonnehtii näitä toimia “piikkilangaksi” ja “provokaatioiksi”. Yhteensä 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen.
Puhuessaan Suomen kokemuksista ulkorajavalvonnassa valtiosihteeri Koskela korosti, että Suomi haluaa “kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä”. Hänen mukaansa “Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula”.
Koskela ei tarkenna, ketä raja-aidan rakentaminen provosoisi: Venäjää ja Valko-Venäjääkö? Vaiko ihmissalakuljettajia?
Mihin yhteisiä rahoja halutaan käyttää?
Koskela kirjoittaa, että kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä, joten raja-aidan kustannukset olisivat noin 1,3 miljardia euroa, mikä on sattumoisin saman verran kuin vuoden 2021 budjetin mukaiset kehitysyhteistyömäärärahat (1 257 miljoonaa euroa).
Suomen itärajan aitaaminen kokonaisuudessaan maksaisi siis sen mitä valtio laittaa joka vuosi kehitysapuun.
– Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa? sisäministeriön valtiosihteeri Koskela kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luvattomat rajanylitykset Fortress Europe EU:n perusoikeusvirasto Akseli Koskela ulkorajavalvonta raja-aita Ylva Johansson Schengen-sopimus Liettua hybridivaikuttaminen Sisäministeriö Muuttoliike Kehitysyhteistyö Europol Itävalta Puola Frontex kehitysapu Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla kaaos – laittomien rajanylitysten lisäksi Yhdysvaltoihin tulvii fentanyyliä

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Immonen: EU ei saa sanella Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – ”Komissio ajaa järjestelmää, jossa pakolaisleirin polttaminen palkitaan pääsylipulla Eurooppaan”

Saksan uusi sisäministeri haluaa Eurooppaan lisää turvapaikanhakijoita ja taakanjakoa

Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Perussuomalaiset ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta – “Avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia”

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi
Viikon suosituimmat

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.