KUVAKAAPPAUS/YLE
Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Kansallinen turvallisuus, torjuntatoimet ja ihmisoikeudet tasapainossa
Venäjä provosoi Itämerellä ja eduskunta käsittelee samaan aikaan uutta rajaturvallisuuslakia. Pää on kaikesta kohinasta huolimatta pidettävä kylmänä. Suomen valtiolla on oltava mahdollisuus torjua vihamielisen valtion vaikuttamisyrityksiä, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Hallitus antoi viime tiistaina eduskunnalle esityksen rajaturvallisuuslaiksi. Laki otettaisiin käyttöön tarvittaessa ja sen avulla on tarkoitus estää mahdollinen Venäjän operoima välineellistetty maahantulo itärajalla.
– Rajavartijat toimivat siinä tilanteessa tietenkin kyseisen lain mukaan. Pääsääntönä on se, että maahanpääsy pyritään estämään. Jos henkilö on kuitenkin päässyt maahan, niin silloin hänet poistetaan maasta ja ohjataan hakeutumaan sellaiseen paikkaan, jossa turvapaikkahakemuksia otetaan vastaan, selvensi sisäministeri Mari Rantanen jälleen kerran Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Laittomat maahantulijat palautetaan Venäjälle
– Lähdemme siitä, että kun tämä laki on voimassa, niin joka tapauksessa sinne Venäjän puolelle palautetaan. Saattamalla tai tarvittaessa voimakeinoin.
Kaksi poikkeusta kuitenkin on eli erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten esimerkiksi lapsia tai vammaisia, ei poisteta maasta. Sama koskee henkilöitä, jotka voivat osoittaa olevansa todellisessa vaarassa.
”Kliininen silmä” apuna tunnistamisessa
Ykkösaamussa käytiin perin pohjin mahdolliset tilanteet, jotta tuli varmasti selväksi, että laittomasti maahan pyrkivän oikeudet turvataan kaikissa tapauksissa. Suurena apuna tässä on rajavartijain korkea ammattitaito sekä kokemuksen mukaan tuoma niin kutsuttu ”kliininen silmä”.
– On hyvä huomata se, että tämä ei ole maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikkaa. Tässä on kysymys siitä, että vihamielinen toimija, valtio tekee ikään kuin päätöksiä kuka tulee, milloin tulee ja mistä tulee ja kuinka monta tulee. Näin ei voi olla.
– Kyllä Suomen valtiolla täytyy olla mahdollisuus itse päättää ja myös torjua tämän tyyppistä toimintaa. Siitä tässä laissa on ylipäätään kysymys, sisäministeri sanoi.
Lakien elettävä ajassa
Rantaselta tivattiin myös muun muassa sitä, huolestuttaako hallitusta mahdollisuus saada tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Ministerin mukaan kukaan ei voinut 1950-luvulla kuvitella, että vihamielinen toimija käyttäisi ”Geneven pakolaissopimusta tällä tavoin väärin”.
– Kyllä lain ja sopimusten tulee elää ajassa.
– Me pyrimme tässä nyt tekemään parhaamme sen osalta, että tähän lakiin on saatu tasapainotettua kansallinen turvallisuus sekä torjuntatoimi ja sitten samalla ihmisoikeudet, Rantanen painotti.
Rajanylityspaikkoja ei välttämättä avata
Rajaturvallisuuslain hyväksyminen ei välttämättä tarkoita itärajan rajanylityspaikkojen avaamista. Se on kuitenkin mahdollista, mutta kaikki riippuu turvallisuusviranomaisten arviosta.
– Jos meillä on arvio, että tämä välineellistetty maahantulo suurella todennäköisyydellä jatkuu, niin eihän meidän silloin ole mitään järkeä tehdä rajanavaamispäätöksiä, Rantanen sanoi.
– Kysymys on aina siitä, että meidän täytyy reagoida kulloiseenkin turvallisuustilanteeseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvapaikapolitiikka kliininen silmä vihamielinen valtio rajaturvallisuuslaki itärajan avaaminen välineellistetty maahantulo rajavartijat kansallinen turvallisuus hybridivaikuttaminen itäraja Itämeri Geneven pakolaissopimus Maahanmuuttopolitiikka Mari Rantanen SIsäministeri Turvallisuuspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Hallituksen velvollisuus on turvata kansallinen turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme
Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania
Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys
EU-taloutta on korjattava kestävällä tavalla, ei enää uusilla yhteisvelkapaketeilla – Purra kehottaa kaikkia ottamaan mallia Suomen hallituksen toimista
Eurovaaliehdokas Mika Niikko: ”Suomen kansallista päätösvaltaa puolustettava”
Rajalaki läpäisi perustuslakivaliokunnan – ”Oikeusvaltion itsepuolustus edellyttää poikkeuksellista keinoa”
Purra: Oman maan suojaaminen kaikissa oloissa on nyt kaikkein tärkeintä
Europarlamentaarikko Tynkkynen: Koko ECR-ryhmä hakee Suomeen EU-rahaa itärajan esteaidan jatkamiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää