Venäjä provosoi Itämerellä ja eduskunta käsittelee samaan aikaan uutta rajaturvallisuuslakia. Pää on kaikesta kohinasta huolimatta pidettävä kylmänä. Suomen valtiolla on oltava mahdollisuus torjua vihamielisen valtion vaikuttamisyrityksiä, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

Hallitus antoi viime tiistaina eduskunnalle esityksen rajaturvallisuuslaiksi. Laki otettaisiin käyttöön tarvittaessa ja sen avulla on tarkoitus estää mahdollinen Venäjän operoima välineellistetty maahantulo itärajalla.

– Rajavartijat toimivat siinä tilanteessa tietenkin kyseisen lain mukaan. Pääsääntönä on se, että maahanpääsy pyritään estämään. Jos henkilö on kuitenkin päässyt maahan, niin silloin hänet poistetaan maasta ja ohjataan hakeutumaan sellaiseen paikkaan, jossa turvapaikkahakemuksia otetaan vastaan, selvensi sisäministeri Mari Rantanen jälleen kerran Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Laittomat maahantulijat palautetaan Venäjälle

– Lähdemme siitä, että kun tämä laki on voimassa, niin joka tapauksessa sinne Venäjän puolelle palautetaan. Saattamalla tai tarvittaessa voimakeinoin.

Kaksi poikkeusta kuitenkin on eli erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten esimerkiksi lapsia tai vammaisia, ei poisteta maasta. Sama koskee henkilöitä, jotka voivat osoittaa olevansa todellisessa vaarassa.

”Kliininen silmä” apuna tunnistamisessa

Ykkösaamussa käytiin perin pohjin mahdolliset tilanteet, jotta tuli varmasti selväksi, että laittomasti maahan pyrkivän oikeudet turvataan kaikissa tapauksissa. Suurena apuna tässä on rajavartijain korkea ammattitaito sekä kokemuksen mukaan tuoma niin kutsuttu ”kliininen silmä”.

– On hyvä huomata se, että tämä ei ole maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikkaa. Tässä on kysymys siitä, että vihamielinen toimija, valtio tekee ikään kuin päätöksiä kuka tulee, milloin tulee ja mistä tulee ja kuinka monta tulee. Näin ei voi olla.

– Kyllä Suomen valtiolla täytyy olla mahdollisuus itse päättää ja myös torjua tämän tyyppistä toimintaa. Siitä tässä laissa on ylipäätään kysymys, sisäministeri sanoi.

Lakien elettävä ajassa

Rantaselta tivattiin myös muun muassa sitä, huolestuttaako hallitusta mahdollisuus saada tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Ministerin mukaan kukaan ei voinut 1950-luvulla kuvitella, että vihamielinen toimija käyttäisi ”Geneven pakolaissopimusta tällä tavoin väärin”.

– Kyllä lain ja sopimusten tulee elää ajassa.

– Me pyrimme tässä nyt tekemään parhaamme sen osalta, että tähän lakiin on saatu tasapainotettua kansallinen turvallisuus sekä torjuntatoimi ja sitten samalla ihmisoikeudet, Rantanen painotti.

Rajanylityspaikkoja ei välttämättä avata

Rajaturvallisuuslain hyväksyminen ei välttämättä tarkoita itärajan rajanylityspaikkojen avaamista. Se on kuitenkin mahdollista, mutta kaikki riippuu turvallisuusviranomaisten arviosta.

– Jos meillä on arvio, että tämä välineellistetty maahantulo suurella todennäköisyydellä jatkuu, niin eihän meidän silloin ole mitään järkeä tehdä rajanavaamispäätöksiä, Rantanen sanoi.

– Kysymys on aina siitä, että meidän täytyy reagoida kulloiseenkin turvallisuustilanteeseen.

SUOMEN UUTISET