Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva

Sisäministeri Mari Rantanen toteaa, että tilastollisesti näyttää siltä, että pulaa on pikemminkin työpaikoista kuin työperäisistä maahanmuuttajista.

– Hallitusohjelma lähtee siitä, että ensin Suomessa työllistetään omat työttömät – eli ensisijaisesti pidetään huolta niistä, jotka tässä maassa jo ovat työtä vailla. Sen jälkeen voidaan katsoa täydentävästi EU:n työmarkkina-aluetta, ja vasta kolmantena järjestyksessä on kolmansista maista tuotettava maahanmuutto.

Rantanen näkee, että ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on jo muuttunut erilaiseksi koko Euroopassa.

– Suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

– Myös keskusteluissa pohditaan nyt enemmän jo maahanmuuton vaikutuksia eli mitä seuraa siitä, jos maahan tulee paljon ihmisiä täysin toisenlaisista kulttuureista. On syytäkin, koska haluamme pitää kiinni esimerkiksi demokratiasta ja naisten asemasta. Siihen ei välttämättä sovellu suurien ihmismäärien tuottaminen hyvin erilaisista kulttuureista, Rantanen sanoo.

Omalla palkalla tultava toimeen

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa myös, että sosiaaliturva ei pitäisi olla vetovoimatekijä hakeutua Suomeen, koska sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.

– Mutta yhtä aikaa on mietittävä sitä, että työperäinen maahanmuutto ei ole se, joka on aiheuttanut ongelmia. Se on nimenomaan tämä aika hallitsematon turvapaikanhakijoiden määrä ja piikit siinä, Romakkaniemi sanoo.

Rantanen huomauttaa, että avokätinen sosiaaliturva ei voi myöskään voi kompensoida pieniä palkkoja työperäisessä maahanmuutossa.

– Kun tullaan kolmansista maista, niin lähtökohta pitää olla se, että tullaan omalla palkalla toimeen. Ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva.

Kytköksiä ihmiskauppaan

Rantanen nostaa esille myös, että alikehittyneistä maista saapuva työperäinen maahanmuutto ajautuu valitettavan usein kynnysrahojen maksamiseen.

Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron “kynnysrahan”, eli kyse on usein ihmiskaupasta.

– Siellä on tällaiset välitysmarkkinat, joissa ihmisiä hyväksikäytetään. Siitä pitäisi päästä täällä pois. Ei me voida suomalaisena yhteiskuntana olla kannustamassa järjestelmää, jossa me tiedämme, että siihen liittyy muun muassa ihmiskauppaa.

Ja mitä tulee opiskelijoihin, Rantanen katsoo, että lähtökohdan Suomessa ei pidä olla se, että tänne täytyy tulla paljon opiskelijoita kolmansista maista.

– Sen sijaan pitää katsoa, mitä Suomi tarvitsee. Tarvitseeko Suomi englanninkielistä opiskelijamassaa? Nähdäkseni ei, koska se heijastuu suoraan meidän avoimeen sosiaaliturvaan. Jos tällaista kiihdytetään ja samaan aikaan me nähdään, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa, niin sellaista ei kannata tehdä.

Suomessa liki 60 000 maahanmuuttajaa vailla työtä

Rantanen nostaa myös esille, että Suomessa oleskelee jo nyt suuria maahanmuuttajien massoja työelämän ulkopuolella.

– Aina pitää olla kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin jäädä sosiaaliturvalle. Toisaalta, nyt jos katsotaan työttömyystilastoja, niin meillä on Suomessa liki 60 000 vieraskielistä ilman työtä, joten ensin pitäisi laittaa oma pesä kuntoon.

– Nythän on käynyt niin, että työttömien määrä tilastoissa ulkomaalaistenkin osalta on noussut viimeisen vuoden aikana 10 000:lla, joten mielestäni pitäisi ensin suunnata katse siihen Suomessa olevaan ulkomaalaisten työttömien massaan.

Tiukennuksilla haetaan lisää turvallisuutta Suomeen

Hallitus on tehnyt useita merkittäviä tiukennuksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Esimerkiksi vuoden alussa voimaan tulleet muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, ja samalla Suomen turvallisuus paranee.

Rantanen sanoo, että tiukennuksia tulee koko ajan lisää.

– Seuraavana me tuodaan muun muassa kansalaisuuteen sekä pysyvän oleskeluluvan saamiseen lisää tiukennuksia.

– Kaikilla näillä tiukennuksilla pyritään kolmeen asiaan. Ensimmäinen on turvallisuuden lisääminen. Toinen on väärinkäytösten vähentäminen ja kolmas on se, että Suomeen tulijan täytyy kotoutua ja integroitua tähän maahan.