Jussi Halla-aho ja Kai Mykkänen A-studiossa.
Sisäministeri Mykkäsen mukaan työperäisillä maahanmuuttajilla kantaväestöä korkeampi työllisyysaste – vaihtoehtoista faktaa vai kirsikanpoimintaa?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja sisäministeri Kai Mykkänen keskustelivat äskettäin A-Studiossa ulkomaisen työvoiman tarpeesta Suomessa. Mykkäsen mukaan työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on jopa kantaväestöä korkeampi. Onko näin? Suomen Uutiset tarkistaa sisäministerin väitteet.
Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista, koska edes kaikki työssäkäyvät ihmiset eivät ole sosiaalisten tulonsiirtojen kannalta nettoveronmaksajia. Pienipalkkaisten henkilöiden osalta työperäinen maahanmuuttokin on osin sosiaaliturvaperäistä.
Halla-aho otti esille myös sen, että Suomi on pahasti epäonnistunut maahanmuuttajien integroimisessa työmarkkinoille, sillä monissa jo täällä olevissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on erittäin alhainen, jopa alle 20 prosenttia. Halla-aho kehotti hallitusta ulkomaisen lisätyövoiman haalimisen sijasta panostamaan mieluummin siihen, että Suomessa jo olevat maahanmuuttajat saataisiin töihin.
Sisäministeri Mykkänen vetosi siihen, että alhaisen työllisyysasteen maahanmuuttajaryhmät ovat pääosin tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina. Sen sijaan työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on Mykkäsen mukaan jopa kantaväestöä korkeampi (kuuntele Yle Areenasta alkaen kohdasta 11:30).
– Työperäisesti tullaan Aasiasta, Yhdysvalloista, Venäjältäkin, ja näissä ryhmissä työllisyysaste on itse asiassa kantaväestöä korkeampi, Mykkänen sanoi.
Väite kuulosti hieman erikoiselta, sillä Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuodelta 2016 olevien tilastojen mukaan ainoat kansallisuusryhmät, joiden työllisyysaste on suomalaisia korkeampi ovat Uzbekistan ja Nepal.
Suomen Uutiset päätti tarkistaa faktat ja kysyi sisäministeriltä, mihin tilastoihin tai lähteisiin hänen väitteensä perustuu.
Sisäministerin erityisavustaja Titta Andersson-Bohren kertoi Suomen Uutisille ministerin viitanneen Tilastokeskuksen vuoden 2014 UTH-tutkimuksen aineistoon työn takia tänne muuttaneiden osalta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen raportissa todetaan todellakin, että “työn ja opiskelun takia muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla sekä EU-maiden kansalaisilla oli parempi työllisyysaste kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014 (kuvio 6.2.3)”.
Tutkimusta tekemässä ollut Tilastokeskuksen tutkija Hanna Sutela selvensi Suomen Uutisille tutkimusaineiston luokittelua.
– UTH-vastaajat on luokiteltu sen mukaan, minkä he itse kertovat omaksi syykseen muutolleen, Sutela vastasi.
Mykkänen viittaa siis sellaisiin henkilöihin, jotka ovat muuttaneet EU:n ulkopuolelta Suomeen siksi, että heillä on jo ollut työpaikka ja työlupa valmiina. Melkoista “kirsikanpoimintaa“, saattaisi pohjoisamerikasta muuttanut osaaja sanoa.
UTH-tutkimuksen mukaan työn takia Suomeen muuttaneiden 20–64-vuotiaitten työllisyysaste oli 86 prosenttia (kun taas suomalaisten oli 74 prosenttia). Kaikki työn takia muuttaneet eivät siis ole enää töissä.
– Työn vuoksi muutosta on voinut kulua jo kauankin, joten haastatteluhetkellä aiemmin työssä ollut henkilö voi olla työttömänä, alkanut opiskella, perhevapaalla, työkyvyttömänä, eläkkeellä, muuten työvoiman ulkopuolella, vaikka siis alkuaikoina olikin työssä. Tämän vuoksi työllisten osuus ei tässä ryhmässä ole sataa, mutta ymmärrettävästi kyllä muiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaistenkin työllisyyttä korkeampi, tutkija kertoo.
Perheenjäsenet koodautuvat tutkimusaineistossa yleensä perhesyyn takia muuttaneiksi.
– Toisin sanoen työn perässä Suomeen muuttaneen miehen työtön vaimo kertonee syykseen muutolle perhesyyt, tutkija sanoo.
Jos UTH-tutkimuksen aineistoa tarkastellaan alueittain, vain virolaisilla (76 %) ja “EU, Efta ja Pohjois-Amerikka” -ryhmällä (75 %) on korkeampi työllisyysaste kuin suomalaisilla (74 %). Edellä mainituista vain Pohjois-Amerikasta tulevat tarvitsevat työluvan tullakseen Suomeen töihin.
Mykkäsen mainitsemilla Aasiasta (68 %) ja Venäjältä (61 %) tulevilla on heikompi työllisyysaste kuin suomalaisilla, kun myös perhe- ja muiden syiden perusteella tulleet otetaan mukaan.
Mykkäsen “vaihtoehtoiset faktat” eivät siis näytä pitävän täysin paikkaansa edes UTH-tutkimuksen aineiston puitteissa, jossa yhden tunnin työskentely haastatteluviikolla tekee ihmisestä työllistyneen. Vielä surullisemmaksi tilanne muuttuu, kun katsotaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoja , joissa työllisyyden kriteeri on tiukempi. Alla mainitut luvut vuodelta 2016 koskevat 18-64-vuotiaiden ikäryhmää.
Työssäkäyntitilaston mukaan suomalaisten työllisyysaste on 69,9 %. Tätä korkeampi osuus on vain uzbekistanilaisilla (72,4 %) ja nepalilaisilla (70,6 %). Uzbekkeja on Suomessa vain 286, joten otos ei ole kovin laaja. Nepalilaisia on Suomessa 2629, joista 1855 on töissä. A-Studion esimerkkimaahanmuuttajaksi valittu henkilö oli sattumoisin juuri nepalilainen.
Aasian ahkerina pidettyjen thaimaalaisten työllisyysaste on 42 %, eli samoilla tasoilla kiinalaisten (43 %), intialaisten (45,8 %) ja japanilaisten (46 %) kanssa. Venäläisten työllisyysaste on vieläkin huonompi: vain 36,5 %.
Kanadalaisten työllisyysaste (49,2) % voittaa yhdysvaltalaiset (41,8 %), mutta kokonaisuutena pohjoisamerikkalaisetkaan eivät näytä olevan vastaus Suomen huoltosuhteen parantamiseen. Yhdysvaltalaisia asuu Suomessa 2584 henkilöä, eli suunnilleen yhtä paljon kuin nepalilaisia, mutta USA:n kansalaisista lähes puolet on syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolella.
Turvapaikanhakijana tulleet eivät ota työllistyäkseen
Kuten A-Studion keskustelussakin todettiin, pääosin turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden kansalaisuuksien työllisyysaste on valtavan huono. Vuoden 2016 tilastossa irakilaisia oli 7135, joista 848 oli töissä (11,9 %). Suuri turvapaikanhakija-aalto ei näy vielä näissä luvuissa.
Somalian kansalaisia oli työllisyystilastoissa 4580, joista 11 % oli töissä. Työikäisistä Somalian kansalaisista peräti 63,5 % oli työvoiman ulkopuolella.
Tilastojen valossa kaikkein huonoiten työllistyviä näyttävät olevan eritrealaiset, joita oli Suomessa 373 henkilöä, joista vain 28 oli töissä (7,5 %). Eritrealaisten määrä on vuoden 2016 jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti, koska pääosa Suomeen Italiasta ja Kreikasta lennätetyistä EU:n taakanjakopakolaisista tulee Eritreasta. Suomen Uutiset kertoi tästä aiemmassa jutussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää