Riittävätkö rajan ja poliisin resurssit vahvistamaan suomalaisten turvallisuutta? Ykkösaamun vieraana on sisäministeri Mari Rantanen. Seija Vaaherkumpu haastattelee. / YLE
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan ukrainalaisten auttaminen Suomessa on perusteltua, mutta yleisesti kaikille vainotuille apua ja suojelua tulee jatkossa tarjota lähempänä lähtömaita. – Ongelmia ei pystytä taklaamaan sillä, että harjoitetaan massasiirtolaisuutta maailman toiselle puolelle.
Ylen ykkösaamussa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen sanoo, että maahanmuuttopolitiikan linja Suomen lisäksi muissakin EU-maissa on selvästi tiukentunut. Etenkin EU-maissa on jo laajasti jaettu yhteinen näkemys siitä, että turvapaikkamaahanmuuton osalta palautukset eivät nyt kunnolla toimi, ja tilanne on pakko korjata.
Palautusten toteutumisaste on EU:ssa tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia. EU-maista poistumaan määrätyt henkilöt pakenevat usein viranomaisia.
-Turvapaikkajärjestelmän olennainen osa ovat palautukset, ja jos se osa ei toimi, koko järjestelmä lopulta romahtaa, Rantanen sanoo.
Myös EU-komissio on herännyt palautusten ongelmiin, ja komissio on valmistellut uuden esityksen yhteiseksi toimintamalliksi palautuksiin.
Suomen kanta esitykseen ei ole vielä valmis, mutta jo hallitusohjelman kirjauksien mukaan kielteisen päätöksen saaneen henkilön tulee joko poistua maasta tai hänet mahdollisimman nopeasti poistetaan.
-Tämän linjan mukaisesti Suomi ajaa kaikkia lainsäädäntötoimia, joilla tehostetaan sitä, että ihmiset saadaan pois maasta silloin, kun he ovat laittomasti maassa.
-Itse haluan Suomen kannaksi asiassa sen, että pystymme tehokkaasti toimimaan ja saamaan ihmiset pois maasta. Suomesta tehdäänkin nyt palautuksia kaikkiin niihin maihin joihin se on mahdollista, Rantanen sanoo.
Palautuksien esteeksi nousevat usein sarjassa tehdyt uusintahakemukset. Ihmiset myös toisinaan pakoilevat viranomaisia.
Suomen hallitus on jo tehnyt suuren muutoksen maahanmuuttopolitiikkaan, jota kiristetään samanaikaisesti monesta suunnasta.
-Meillä on oltava lainsäädäntökehikko, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Paljon on jo tehty, mutta vielä kertaalleen on käytävä läpi, voimmeko tehdä vielä jotain lisää, Rantanen sanoo.
Sisäministerin mukaan EU-tasolla Suomella ja Ruotsilla on nyt paljonkin yhteisiä linjauksia maahanmuuttokysymyksissä.
-Ruotsi tekee hyvin pitkälle samanlaisia päätöksiä kuin Suomikin ja heidän maahanmuuttopolitiikkansa on myös samanlainen kuin meillä.
Turvapaikkajärjestelmä luotiin toisen maailmansodan jälkeen asialliseen tarpeeseen, mutta tänä päivänä se on pitkälti muuttunut elintasosiirtolaisuuden tai yleisesti paremman elämän hakemisen kanavaksi.
Rantanen selkeyttää maahanmuuttopolitiikkaa ”kolmen korin” mallilla.
-Yhdessä korissa on kansainvälinen suojelu, eli todellinen turvapaikan tarve, kun yksilö kokee vainoa omassa maassaan. Toisessa korissa on siirtolaisuus, eli kaikki muut syyt, kuten paremman elämän hakeminen esimerkiksi työluvalla. Kolmannessa korissa on vihamielinen vaikuttaminen eli siirtolaisaseen käyttö. Näihin kaikkiin tarvitaan erilaiset säännöt ja ratkaisumallit, eikä koreja saisi sekoittaa keskenään.
-Turvapaikkajärjestelmä romuttuu jos sallimme sitä käytettävän väärin, minusta sitä ei kannattaisi tehdä.
Perussuomalaiset haluaa viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan suuntaan, eli perussuomalaisten tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.
Rantasen mukaan yleisesti kaikille vainotuille apua ja suojelua tulisi tarjota lähempänä lähtömaita. Tällöin myöskään Suomeen ei enää edes saapuisi turvapaikanhakijoiden massoja.
– Kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi toimia niin, että suojelua haetaan lähialueilta, eikä lähdetä matkalle tuhansien kilometrien päähän. Apua pitää pyrkiä siis saamaan tarjolle lähemmäs lähtömaita, sen sijaan että harjoitetaan massasiirtolaisuutta maailman toiselle puolelle täysin erilaisiin kulttuureihin. Eikä tällä edes kyetä ratkaisemaan varsinaisia ongelmia.
Suomea lähempänä olevien ukrainalaisten tilanne on kuitenkin hieman erilainen Suomen näkökulmasta.
-Kuitenkin ukrainalaisille tilapäisen suojelun antaminen on varmastikin perusteltua, Rantanen sanoo.
Kesällä 2024 voimaan tullut rajaturvallisuuslaki antaa Suomelle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista kriisitilanteissa. Laki on nyt saamassa jatkoa.
-Laki on nyt eduskuntakäsittelyssä. Esityksen mukaan lain voimassaolo jatkuu vuoden 2026 loppuun.
Rantanen kuvaa lakia välttämättömäksi Suomelle.
-Viranomaisilla on oltava kaikki mahdollisuudet torjua ja estää siirtolaisaseen käyttöä. Lain käyttökynnys on korkea, koska kuten eduskuntakin on linjannut: Lakia tulee käyttää vasta sitten kun kaikki muut keinot on käytetty. Laki silti tarvitaan.
Videonosto ohjelmasta:
Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie. 👇🏻 pic.twitter.com/Pcbi1a483p
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) April 26, 2025
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyvyt ovat olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, sisäministeri Mari Rantanen painottaa.
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Suomen edustajana Nato-maiden parlamentaarikkojen kokoukseen Saksassa. Immonen kertoo kokouksen tarkoituksena olleen syventää kansainvälistä yhteistyötä ja käsitystä siitä, miten kansainvälinen tuki Ukrainalle konkreettisesti koordinoidaan ja johdetaan.
Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö on saanut hallituksen vahvistamaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseja. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan yli sadan miljoonan euron valmiuspaketti suuntaa lisävoimavaroja poliisille, Rajavartiolaitokselle, Suojelupoliisille ja väestönsuojeluun. "Viisas varautuu", Rantanen muistuttaa viitaten muuttuneisiin uhkakuviin.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
