

LEHTIKUVA
Sipiläkin joutui myöntämään, että Halla-aho on ollut oikeassa: ”Turvapaikanhakijoiden taakanjako EU:ssa ei vain toimi”
Puoluejohtajien eurovaalitentissä vain rkp:n Anna-Maja Henriksson ja vasemmiston Li Andersson halusivat jatkaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja siirtolaisten jakamista EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi jopa valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertoivat eilen MTV:n vaalitentissä näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta EU-viitekehyksessä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tulvan vaikutukset näkyvät Euroopassa edelleen.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että akuutti kriisi on väliaikaisesti ratkaistu, mutta Rinne arveli, että ilmastonmuutos saattaa johtaa seuraavaan Eurooppaan pyrkijöiden aaltoon.
– On varauduttava siihen, että tilanne muuttuu. Afrikan väestön kehitys ennakoi sitä, että jos kehitys ei kulje oikeaan suuntaan, niin paine liikkeellelähtöön on kova, Rinne sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, minkälainen vaikutus tulevan parlamentin kokoonpanolla on EU:n maahanmuuttopolitiikkaan.
– EU:n on jatkossa löydettävä isoissa asioissa yhteinen tahotila. EU-parlamentin vaalilla on suuri vaikutus muun muassa seuraavan komission kokoonpanoon, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.
Hänen mukaansa maahanmuutto voidaan ratkaista kestävästi vain EU-tasolla. Orpo nosti esille yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän.
Kansalliset ratkaisut harmittavat Li Anderssonia
Vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti särön EU-jäsenvaltioiden kesken. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi, etteivät aiemmin tehdyt ratkaisut riitä tulevaisuuden kriisien hoitamiseen.
– Tarvitsemme ne toimenpiteet mitä komissio on esittänyt, kuten rajavalvonnan tehostaminen ja palautusten tehostaminen. Myös yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tarvitaan, jotta voimme puuttua juurisyihin. Kova urakka se kuitenkin tulee olemaan, eikä tilanne ole helposti ratkaistavissa. Tarvitaan jatkuvia toimia, Sipilä sanoi.
Vasemmiston Li Anderssonin keinovalikoimaan ei kuulu rajavalvonta – ei sen paremmin EU:n ulkorajojen kuin EU-jäsenvaltioidenkaan. Anderssonin ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin olisi taakanjakomallin tyyppinen tulijoiden sijoittaminen tasaisesti EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi myös valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.
– Tarvitsemme muutoksia, jolla vastuuta jaetaan tasaisemmin koko Euroopan unionin alueella. Ongelma on se, että maat toimivat tällä hetkellä puhtaasti kansallisten intressien näkökulmasta, Andersson harmitteli.
Myös rkp:n Anna-Maja Henriksson kannattaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa. Henrikssonin mielestä jokaisen EU-maan tulee ottaa osansa taakanjaosta. Henriksson myös viittasi epämääräisesti luottamuksen lisäämiseen EU-jäsenvaltioiden kesken.
– Etukäteen pitäisi sopia, montako turvapaikanhakijaa tulee jäsenvaltioihin.
Pään seinään hakkaaminen kannattaisi jo lopettaa
Perussuomalaiset on pitkään esittänyt konkreettisempia ratkaisuja, kuten Välimeren yli saapuvien laivojen käännyttämistä takaisin lähtösatamiin. Toimenpide samalla lähettäisi ihmissalakuljettajille selkeän viestin, ettei Eurooppaan kannata pyrkiä laittomia reittejä pitkin. Käännyttäminen myös vähentäisi hukkumiskuolemia merellä.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi, että on ensinnä tunnistettava, mitkä keinot ovat realistisia ja mitkä eivät.
– EU:ssa on ollut työn alla yhteinen turvapaikkapolitiikka koko sen ajan kun olen työskennellyt parlamentissa. Olen itsekin ollut mukana tekemässä sitä. Olen samalla oppinut ymmärtämään, millaiset ratkaisut eivät ole mahdollisia.
– Henrikssonin esittämät taakanjakomekanismit eivät toimi, koska tulijat ovat nirsoja sen suhteen mihin maahan he haluavat mennä ja asettua. Heitä voidaan siirtää hallinnollisilla päätöksillä Puolaan tai Latviaan, mutta ennemmin tai myöhemmin heillä on taipumus päätyä omin avuin Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin tai Suomeen. Taakanjaosta ei ole ratkaisuksi, joten ei kannata hakata päätä seinään, Halla-aho sanoi.
Tulijoita ei pidä ottaa toisesta jäsenvaltiosta
Halla-aho esitti kaksi yksinkertaista toimenpidettä.
– EU:n pitäisi ulkorajallaan ottaa käyttöön tiukka käännytyspolitiikka. Kuten Australiassa on ollut menestyksekkäästi useita vuosia. Kaikki mereltä tavatut laivat palautetaan lähtösatamiin. Tehdään siis selväksi ihmissalakuljettajille ja laittomille siirtolaisille, että Eurooppaan ei voi tulla tällä tavalla.
– Lisäksi jäsenvaltiolle pitää asettaa velvoite olla ottamatta vastaan toisesta jäsenmaasta tulevia turvapaikanhakijoita. Tällä ketju saadaan katkeamaan. Ihmisethän eivät tule esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan siksi, että haluaisivat näihin maihin vaan siksi, että sen jälkeen voi mennä minne haluaa.
Halla-aho sanoi, että siirtolaispainetta pitää yllä Afrikan kiihtyvä väestöräjähdys.
– Afrikan väkiluku kasvaa tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Lähi-idässä on samanlainen kehitys. Väestön kasvu ylläpitää juurisyitä siihen, miksi ihmiset liikkuvat, kuten väkivalta, huono hallinto ja näköalattomuus. Afrikkaa pitää auttaa, mutta on pelkkää utopiaa kuvitella että Eurooppa voisi omilla resursseillaan ratkaista Afrikan ongelmia, Halla-aho sanoi.
Sipilä: Pakollinen taakanjakomalli ei ole realismia
Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli Halla-ahon linjoilla.
– Taakanjakomekanismia ei pidä ottaa käyttöön, koska siitä tulee itseään ruokkiva ilmiö, eli ihmiset yrittävät yhä epätoivoisemmin lähteä Välimeren yli Eurooppaan. Ihmissalakuljettajat käyttävät tilannetta hyväksi ja iso joukko ihmisiä siinä hukkuu Välimereen.
Keskustan Sipilä myönsi, että Halla-aho on ollut oikeassa.
– Pakollinen taakanjakomekanismi ei ole realismia. Olen puolen vuoden aikana tavannut kaikkien maiden kollegat ja voin sanoa, että pakollinen mekanismi ei toimi. Meidän on siis haettava jotakin muuta ja siinä on oltava muita elementtejä. Sama sapluuna ei kuitenkaan sovi kaikille maille.
– Toinen asia, missä Halla-aho on oikeassa on se, että kun henkilö pakenee sotaa ja hakee turvapaikkaa, niin mielestäni se riittää, että tullaan turvalliseen maahan eikä vaelleta maasta toiseen, Sipilä sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenvaltiot Anna-Maja Henriksson puheenjohtajatentti Lähi-itä siirtolaiset Rajavalvonta Maahanmuuttopolitiikka Sari Essayah Afrikka Taakanjako Petteri Orpo Antti Rinne Turvapaikanhakijat Li Andersson perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurovaaliehdokas Nieminen: ”Kansalliset sisärajat saatava omaan hallintaan”

Eurovaaliehdokas Raatikainen: Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä tai terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Halla-aholta kysyttiin, miten hän estäisi turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomeen turvallisesta maasta: ”Siihen on olemassa sellainen muinaisina aikoina keksitty keino kuin rajavalvonta”

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

Immonen: Italian tiukka maahanmuuttopolitiikka toimii – elintasopakolaisten tulo loppunut

Saksan liittopäivät hyväksyivät maahanmuuttolakipaketin – sisältää keppiä ja porkkanaa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää