

MATTI MATIKAINEN
Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa
Perussuomalaisten tuore energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen ohjelma Sinivalkoinen siirtymä esittelee teknisesti ja taloudellisesti kestäviä toimenpiteitä, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ohjelman toimenpiteiden myötä samalla annetaan suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.
Sinivalkoinen siirtymä on laaja ohjelmakokonaisuus, joka toteuttaa energia-, ilmasto-, talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka perustana on Suomen ja suomalaisten etu.
Sinivalkoinen siirtymä on kansalaisille parempi tavoite kuin pääministeri Sanna Marinin (sd) ilmastohallituksen vihreän siirtymän malli, joka saa pelkkää tuhoa aikaan ja jonka toteuttaminen vaatisi sitä, että suomalaisten elintaso alennetaan Pohjois-Korean tasolle.
Perussuomalaiset haluaa suojella ympäristöä ja luontoa sekä vähentää päästöjä, jotta maa olisi hyvä myös tuleville sukupolville. Toimet tulee kuitenkin tehdä suomalaisten ja yritysten kukkarolle kestävästi, oikein ajoitetuilla ja ongelmia ratkaisevilla teknologioilla.
Toimivaa teknologiaa ei tule ajaa alas
Perussuomalaiset luottaa teknologian kehittymiseen, mutta se vaatii aikaa. Päästöjä tulee vähentää, mutta mitään toimivaa teknologiaa tai tuotantomuotoa ei tule ajaa alas, ennen kuin tilalle on saatavilla teknistaloudellisesti parempi vaihtoehto.
Suomen sähkön tarve paisuu lähivuosina merkittävästi. Perussuomalaiset esittääkin sähköjärjestelmän uudistamista, joka toteutetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteillä.
Perussuomalaiset esittää irtautumista likaista sähköä tuottavista Keski- ja Länsi-Euroopan sähkömarkkinoista, ja sen tilalle tulee muodostaa sähkön tuotanto- ja hinnoittelualue muiden Pohjoismaiden, mahdollisesti jatkossa myös Baltian kanssa tarkoituksena, että alueen sisällä tuotettu puhdas sähkö riittää kaikissa tilanteissa. Alueelta voidaan tarvittaessa viedä yli oman tarpeen jäävää sähköä hyvään hintaan. Samalla päästökauppa tulee lopettaa.
Suomessa tarvitaan sekä sähkön että lämmön tuotantoa. Sinivalkoisessa siirtymässä laaditaankansallinen ydinvoimastrategia, jonka myötä muun muassa pienydinvoimaloita edistetään, ja Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen saadaan uusi laitostoimittaja.
Suomi tarvitsee itse tuottamansa sähkön
Perussuomalaisten ohjelman mukaan kaikki mahdollinen energiatuotanto pidetään käynnissä, ja turpeen käyttö tukipolttoaineena mahdollistetaan poistamalla siltä energiavero.
Suomen poikkeusolojen tarpeet ja huoltovarmuus on turvattava säilyttämällä hiilen, fossiilisten polttonesteiden ja turpeen käyttömahdollisuus sekä lisättävä niiden varastointivelvoitteita.
Perussuomalaiset katsoo, että jatkossa Suomi tarvitsee itse kaiken Suomessa tuotetun sähkön. Energiantuotanto onkin käytettävä ensisijaisesti omaan tarpeeseen Suomessa. Kotitalouksien tilannetta helpotetaan laskemalla sähkövero EU:n minimitasolle, ja siirtomaksuja kohtuullistetaan joustamalla kaapelointipakosta.
Tuulivoimateollisuudelle perusuomalaiset vaatii säätövoimavelvoitetta, joka tulee sitoa kaikkeen uuteen tuulivoimarakentamiseen. Se siis tarkoittaa sitä, että tuulettomina päivinä saatavilla on muuta omavaraista tuotantoa.
Tavoitteita pakko siirtää eteenpäin
Sinivalkoisen siirtymän ajatus on rakentaa yhdessä turvallista, omavaraista ja hyvinvoivaa Suomea. Tuumaustunnilla tänään ohjelmaa esitellyt kansanedustaja Lulu Ranne kuitenkin sanoo, että Suomen pelastusoperaation merkittävänä esteenä on Suomen itse itselleen asettama maailman toiseksi tiukin hiilineutraaliustavoite, joka on asetettu vuoteen 2035.
– Siihen vedoten ollaan valmiita uhraamaan hyvinvointimme, taloutemme, tulevaisuutemme ja huoltovarmuutemme. Poliittisilla päätöksillä Suomi onkin nyt ajettu tilanteeseen, jossa energiasta on pulaa ja energian hinta on kestämätön. Kotitaloudet, yritykset ja teollisuus on ajettu ahdinkoon. Korona ja Ukrainan kriisi eivät yksin selitä tilannetta, vaikka ovatkin pahentaneet kokonaisuutta, Ranne sanoo.
Perussuomalaiset esittää, että Suomen on luovuttava vuoden 2035 ylikireästä hiilineutraalisuustavoitteesta ja siirrettävä se vuoteen 2050, joka on myös EU:n tavoite.
Toimia ostovoimaa romuttamatta
Sen sijaan Suomessa tulee edistää ydinvoimaa ja muita vähäpäästöisiä teknologioita sillä aikataululla, kun se on kansan ostovoimaa, yrityksiä ja taloutta romuttamatta teknistaloudellisesti mahdollista.
Sinivalkoisen siirtymän ohjelman rinnalla on toteutettava perussuomalaisten talouspoliittisen ohjelman toimet julkisen talouden pienentämiseksi ja tuottavuuden kasvattamiseksi OECD:n parhaimmaksi. Tämä poistaa kasvun esteitä pienentämällä verokiilaa ja kannustinloukkuja, palauttamalla ostovoimaa ja vapauttamalla osaavaa työvoimaa yksityisen sektorin käyttöön.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sinivalkoinen siirtymä yksityinen sektori ilmastotoimet energiantuotanto ostovoima työvoima hyvinvointi päästötavoitteet kotitaloudet Yritykset Sanna Marin Ydinvoima Lulu Ranne Teknologia perussuomalaiset hallitus talous Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä muistuttaa tosiasioista: Hokema oikeudenmukaisesta siirtymästä ja ilmastopolitiikasta on valheellista – “Rahaa tällaiseen ei ole”

Perussuomalaiset vaatii: Energiantuotanto pidettävä kotimaisena – Suomesta ei saa tulla Euroopan energiareservaattia

Purra: Suomessa on ilmastohallitus, jolle veronmaksajan raha on halpaa

Seuraava hallitus tosipaikan edessä – kansalaisten taloudellinen selkäranka katkeamassa

Niikko: Määräaikaisista sähkösopimuksista voitava irtautua ilman venkoilua – ”Piilottelu ja asiakkaiden epäoikeudenmukainen kohtelu on saatava loppumaan”

Lulu Ranne: Verolla ja velalla tämä maa ei nouse

Hallitukselle tiukkaa palautetta huoltovarmuusselonteosta: “Huoltovarmuuden arviointi ei ole oikea paikka kansalliselle hengennostatukselle tai ideologiselle virheiden peittelylle”

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää