PS ARKISTO
Simula vaatii vaalilain muutosta: ”Vale-ehdokkaan äänet mitätöitävä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutettavaksi vaalilakia. Jos alue- tai kuntavaalien jälkeen todetaan, ettei ehdokkaan tosiasiallinen kotipaikka ole kyseinen kunta tai asuinpaikka kyseinen hyvinvointialue, henkilön saamat äänet olisi Simulan mukaan myös mitätöitävä vaaliliitolta, puolueelta tai yhteislistalta, jolloin vaikutus heijastuu oikeudenmukaisesti myös lopulliseen vaalitulokseen.
Sytykkeen lakialoitteeseen kansanedustaja Jenna Simula sai vuoden 2021 kuntavaaleista.
– Viime kuntavaaleissa kotikaupungissani Oulussa vihreät asettivat ehdolle Brysselissä asuvan mepin avustajan ääniä keräämään. Vasta vaalien jälkeen hallinto-oikeudessa todettiin, että kyseinen ehdokas ei ollut vaalikelpoinen, koska hänen tosiasiallinen asuinkuntansa ei ollut Oulu. Tapaus oli irvokas, koska vihreiden lista sai kuitenkin pitää äänet, joilla vihreät varmisti yhden ylimääräisen paikan Oulun valtuustossa, Simula kertaa.
Lain on vastattava ihmisten oikeustajua
Simula peräänkuuluttaa lakialoitteessaan puolueen, yhteislistan tai vaaliliiton vastuuta tarkistaa itse ehdokkaiden vaalikelpoisuus ehdokkaita hankkiessaan ja nimetessään. Jos ehdokkaiksi kuitenkin asetetaan muualla kuin hyvinvointialueella tai kunnassa asuva henkilö, ovat seurauksetkin puolueen, yhteislistan tai vaaliliiton kontolla ja äänet mitätöidään.
– Lain on vastattava ihmisten oikeustajua, ja mielestäni on tärkeää estää jatkossa väärinkäytökset kunta- ja aluevaaleissa. Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät paljon valtaa, vaalit ovat vahvasti henkilöpainotteisia ja luottamuspaikkoja jaettaessa katsotaan nimenomaan puolueen tai yhteislistan saamaa äänimäärää, Simula kertoo.
Lakimuutos ennaltaehkäisisi vale-ehdokkaita
Simula huomauttaa nykylain käytännössä mahdollistavan esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa mikä tahansa puolue voi nimetä alue- tai kuntavaaleihin ehdolle valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä, joiden keräämillä äänillä puolue saa merkittävää valtaa, vaikka jälkeenpäin todettaisiin, etteivät henkilöt olleetkaan vaalikelpoisia asuinpaikkansa perusteella.
– Keskusvaalilautakunta kyllä nykyisin arvioi kunkin ehdokkaan vaalikelpoisuutta, mutta ei välttämättä uskalla puuttua tilanteeseen. Ehdottomani lakimuutos ennaltaehkäisisi vale-ehdokkaiden asettamista, Simula toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vale-ehdokkaat vaalilaki vaalikelpoisuus aluevaalit Kuntavaalit 2021 oikeustaju lakialoite Bryssel Oulu Jenna Simula vihreät
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Henriksson selvisi luottamusäänestyksestä – perussuomalaiset: “Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit”
Vihreiden varavaltuutettu vaalikelvoton Oulussa, äänet jäämässä puolueelle – Simula: ”Vastoin kansalaisten oikeustajua”
Ministeriltä selkeä kanta saamen kielen lautakunnan jäsenen kelpoisuuteen – tulkkaus on järjestettävä
Härski poliittinen vääntö Kemijärvellä jatkuu: PS-valtuutettua yritetään savustaa pois luottamustehtävistä, valtuusto jätti toistaiseksi asian pöydälle
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää