MATTI MATIKAINEN
ESPOOLAINEN valtiotieteiden kandidaatti ja kaupunginvaltuutettu Simon Elo on toiminut Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajana jo neljättä vuotta. Lapinjärvellä Itä-Uusimaalla syntynyt Elo on ehtinyt asua myös Nilsiässä, Lohjalla ja Helsingissä ennen muuttoaan Espooseen Mia-vaimon ja Sammy-koiran kanssa.
– Espoon kaupunginvaltuustossa minulle tuli pienoisena yllätyksenä kun selvisi, että olen Pohjois-Espoon suuralueelta ainoa valtuutettu mistään puolueesta. Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen perusteella olen myös Espoon konservatiivisin poliitikko, mikä kertonee paljon arvomaailmastani, Elo toteaa.
Suurin yksittäinen syy, miksi Elo alunperin ylipäänsä lähti politiikkaan ja liittyi perussuomalaisiin oli Suomen harjoittama EU-politiikka ja hänen oma EU-kriittisyytensä, joten eurovaaliehdokkaaksi lähteminen oli varsin luonteva vaihtoehto.
– Nuorten puheenjohtajana olen pitänyt voimakkaasti esillä EU-kriittisiä teemoja. Mielestäni myös EU-kriittistä vastavoimaa tarvitaan europarlamentissa, muuten siellä on vain liittovaltiokehitykseen myönteisesti suhtautuvia edustajia. Erityisen tärkeää on asettaa myös nuoria ehdokkaita eurovaaleihin. Tutkimusten mukaan vain viidesosa nuorista tietää äänestävänsä varmasti eurovaaleissa, joten heillekin on tarjottava vaihtoehtoja, kertoo ainoa alle 30-vuotias perussuomalainen eurovaaliehdokas.
Europarlamentissa Elo haluaisi ajaa Suomen kansallisia etuja ja äänestäjiensä intressejä. Erityisesti hän haluaisi vaikuttaa unionin liittovaltiokehityksen patoamiseksi toimimalla yhteistyössä muiden EU-kriittisten voimien kanssa. Vapaakauppaliittoa hän voisi kannattaakin, mikäli se olisi luonteeltaan taloudellinen eikä poliittinen.
– Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta totuus on, että kolme neljästä mepistä kannattaa liittovaltiota, eli aika vaikea sitä on estää jos se halutaan läpi viedä. Jos liittovaltio toteutuu, merkitsee se nähdäkseni unionin luhistumista. Euroa pidän vielä unioniakin suurempana ongelmana Suomen taloudelle. Näkemykseni mukaan Kreikan ja Kyproksen kaltaisten maiden tulisi erota rahaliitosta, mutta jos unionin perussopimusten vastaista tukipakettipolitiikkaa edelleen jatketaan, pitää Suomen vakavasti harkita eurosta eroamista.
Elo on ehtinyt lukuisissa mediaesiintymisissä todistaa pärjäävänsä väittelyissä muita ehdokkaita ja aatteita vastaan. Myös yhteistyökykyä löytyy, mistä ominaisuudesta on hyötyä EU-kriittisen vastavoiman rakentamisessa.
Simon Elo valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2010. Sen jälkeen politiikka vei mennessään, mutta maisteriksi valmistuminen on vielä haaveissa, kunhan aikaa löytyy. Vapaa-ajallaan Elo harrastaa lukemista, kirjoittamista, matkustelua ja salibändyä.
– Myös historia on aina kiinnostanut ja luen säännöllisesti Historia-lehteä. Yksi rakas harrastus lapsuudesta lähtien on videopelit, ja siihen liittyen olen myös kirjoittanut artikkeleja Pelaaja-lehteen vuodesta 2007 lähtien.
Eurovaalikampanjaansa varten Elo aikoo kiertää kaikissa maakunnissa Rovaniemeltä Hankoon Uusimaa-painotteisesti. Hän tulee pitämään esillä vaaliteemojaan liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Myös maahanmuuttopolitiikka on pidettävä Suomen omissa käsissä. Erityishuomio on kiinnitettävä unionin ulkorajoihin.
– Nuorten kohdalla tulee kehittää oppilasvaihdon kaltaisia hyviä ohjelmia. Pyrin myös tietoisesti herättelemään eläkeläisiä. Brysselissä on ollut esillä eläkejärjestelmien yhtenäistäminen, joka toteutuessaan merkitsisi Suomen kannalta heikennystä eläkeläisten asemaan, Elo muistuttaa.
Elon vaalibudjetti ei vielä ole tarkentunut, mutta tavoitteena on saada kasaan vähintään 20 000 euron summa, josta osa on omia varoja, osa tulee puolueelta ja muilta tahoilta.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
