MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Simon Elo: Liittovaltiokehitykselle tarvitaan vastavoima
ESPOOLAINEN valtiotieteiden kandidaatti ja kaupunginvaltuutettu Simon Elo on toiminut Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajana jo neljättä vuotta. Lapinjärvellä Itä-Uusimaalla syntynyt Elo on ehtinyt asua myös Nilsiässä, Lohjalla ja Helsingissä ennen muuttoaan Espooseen Mia-vaimon ja Sammy-koiran kanssa.
– Espoon kaupunginvaltuustossa minulle tuli pienoisena yllätyksenä kun selvisi, että olen Pohjois-Espoon suuralueelta ainoa valtuutettu mistään puolueesta. Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen perusteella olen myös Espoon konservatiivisin poliitikko, mikä kertonee paljon arvomaailmastani, Elo toteaa.
Suurin yksittäinen syy, miksi Elo alunperin ylipäänsä lähti politiikkaan ja liittyi perussuomalaisiin oli Suomen harjoittama EU-politiikka ja hänen oma EU-kriittisyytensä, joten eurovaaliehdokkaaksi lähteminen oli varsin luonteva vaihtoehto.
– Nuorten puheenjohtajana olen pitänyt voimakkaasti esillä EU-kriittisiä teemoja. Mielestäni myös EU-kriittistä vastavoimaa tarvitaan europarlamentissa, muuten siellä on vain liittovaltiokehitykseen myönteisesti suhtautuvia edustajia. Erityisen tärkeää on asettaa myös nuoria ehdokkaita eurovaaleihin. Tutkimusten mukaan vain viidesosa nuorista tietää äänestävänsä varmasti eurovaaleissa, joten heillekin on tarjottava vaihtoehtoja, kertoo ainoa alle 30-vuotias perussuomalainen eurovaaliehdokas.
Suomen pitää harkita eroa eurosta
Europarlamentissa Elo haluaisi ajaa Suomen kansallisia etuja ja äänestäjiensä intressejä. Erityisesti hän haluaisi vaikuttaa unionin liittovaltiokehityksen patoamiseksi toimimalla yhteistyössä muiden EU-kriittisten voimien kanssa. Vapaakauppaliittoa hän voisi kannattaakin, mikäli se olisi luonteeltaan taloudellinen eikä poliittinen.
– Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta totuus on, että kolme neljästä mepistä kannattaa liittovaltiota, eli aika vaikea sitä on estää jos se halutaan läpi viedä. Jos liittovaltio toteutuu, merkitsee se nähdäkseni unionin luhistumista. Euroa pidän vielä unioniakin suurempana ongelmana Suomen taloudelle. Näkemykseni mukaan Kreikan ja Kyproksen kaltaisten maiden tulisi erota rahaliitosta, mutta jos unionin perussopimusten vastaista tukipakettipolitiikkaa edelleen jatketaan, pitää Suomen vakavasti harkita eurosta eroamista.
Elo on ehtinyt lukuisissa mediaesiintymisissä todistaa pärjäävänsä väittelyissä muita ehdokkaita ja aatteita vastaan. Myös yhteistyökykyä löytyy, mistä ominaisuudesta on hyötyä EU-kriittisen vastavoiman rakentamisessa.
Maahanmuuttopolitiikka pidettävä omissa käsissä
Simon Elo valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2010. Sen jälkeen politiikka vei mennessään, mutta maisteriksi valmistuminen on vielä haaveissa, kunhan aikaa löytyy. Vapaa-ajallaan Elo harrastaa lukemista, kirjoittamista, matkustelua ja salibändyä.
– Myös historia on aina kiinnostanut ja luen säännöllisesti Historia-lehteä. Yksi rakas harrastus lapsuudesta lähtien on videopelit, ja siihen liittyen olen myös kirjoittanut artikkeleja Pelaaja-lehteen vuodesta 2007 lähtien.
Eurovaalikampanjaansa varten Elo aikoo kiertää kaikissa maakunnissa Rovaniemeltä Hankoon Uusimaa-painotteisesti. Hän tulee pitämään esillä vaaliteemojaan liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Myös maahanmuuttopolitiikka on pidettävä Suomen omissa käsissä. Erityishuomio on kiinnitettävä unionin ulkorajoihin.
– Nuorten kohdalla tulee kehittää oppilasvaihdon kaltaisia hyviä ohjelmia. Pyrin myös tietoisesti herättelemään eläkeläisiä. Brysselissä on ollut esillä eläkejärjestelmien yhtenäistäminen, joka toteutuessaan merkitsisi Suomen kannalta heikennystä eläkeläisten asemaan, Elo muistuttaa.
Elon vaalibudjetti ei vielä ole tarkentunut, mutta tavoitteena on saada kasaan vähintään 20 000 euron summa, josta osa on omia varoja, osa tulee puolueelta ja muilta tahoilta.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää