Matti Matikainen
Viikon 34/2016 luetuin
Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Kansanedustaja Simon Elon (ps.) mukaan perussuomalaisten johdolla tehdyt toimenpiteet ovat kiristäneet Suomen turvapaikkapolitiikkaa huomattavasti. Heinäkuun turvapaikkatilastojen mukaan myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on laskenut dramaattisesti.
Elon mukaan Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot osoittavat, että heinäkuussa afganistanilaisista turvapaikanhakijoista 58 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista 93 prosenttia sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Heinäkuussa kolme somalialaista sai turvapaikan, kolme sai jäädä maahan muulla perusteella ja 84 (93 prosenttia) on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Irakilaisten osalta kiristynyt käytäntö on jatkunut. Kielteisen päätöksen on heinäkuussa saanut 1182 irakilaista turvapaikanhakijaa (85 prosenttia). Afganistanilaisista hakijoista kielteisen päätöksen sai heinäkuussa 223 henkilöä (58 prosenttia).
Vielä viime vuonna 85 prosenttia irakilaisista hakijoista sai Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen. Suomen linja on muuttunut. Nyt toukokuusta lähtien 77-88 prosenttia irakilaisista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen kuukaudesta riippuen.
– Vaikkakaan yhden kuukauden perusteella ei voi sanoa mitään lopullista, mutta Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuusarvioiden päivitys ja maan sisäisen paon mahdollisuuden korostaminen muiden Euroopan maiden tapaan ovat vaikuttaneet selvästi turvapaikkapäätöksiin, Elo summaa.
Kaiken kaikkiaan noin 7700 turvapaikanhakijaa on Elon mukaan joko poistunut tai poistettu maasta. Lisäksi noin 3000 turvapaikanhakijaa on ilmoitettu kadonneiksi, ja näistä henkilöistä suuri osa on poistunut maasta.
– Arvioin että tähän mennessä yhteensä 9000-10 000 viime vuoden suuren aallon mukana tullutta turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta.
Kiristyksiä PS:n johdolla
– Perussuomalaisten vaikutuksella Suomen turvapaikkalinja on tilastojen mukaan todistettavasti kiristynyt, Elo muistuttaa. Hän listaa blogissaan suuren määrän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan tehtyjä lakimuutoksia, joita on joko tehty tai jotka ovat tulossa:
- Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella
- Perheenyhdistämisen kriteerejä on tiukennettu, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista
- Turvapaikkakäsittelyä on nopeutettu – valitusaika lyhenee ja oikeusavun saantiehdot kiristyvät
- Lähtömaiden turvallisuusarviot on päivitetty
- Palautuksia toteutetaan tehokkaasti – jo 9000-10 000 turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta
- Kaikki oleskeluluvat myönnetään määräaikaisiksi
- Myönnettävien sosiaaliturvatukien tasoja pienennetään
- Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
- Tiedotetaan aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turvapaikkapolitiikan muutoksista sekä realistisesta nykytilanteesta
- Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU:ssa säilytetään vapaaehtoisena
- Hallituksen 80 kohtainen maahanmuuton toimenpideohjelma toteutetaan
Syksyllä työskentelee hallituspuolueiden työryhmä, joka antaa esityksen perheenyhdistämisen ehtojen uusista tiukennuksista.
Tiukka linja kestää valitukset
Valtaosasta kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään valitus hallinto-oikeuteen, mutta Elon tietojen mukaan vaikuttaa siltä että Maahanmuuttoviraston tiukennetut linjaukset pitävät varsin hyvin myös valitusprosessien läpi.
– Politiikka on pitkän matkan juoksua. Työ suomalaisten hyväksi ja perussuomalaisen linjan puolesta jatkuu, Elo kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Migriltä uudet linjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta – toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää