Matti Matikainen
Viikon 34/2016 luetuin
Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa – kielteinen päätös 85 prosentille irakilaisista, 93 prosentille somalialaisista
Kansanedustaja Simon Elon (ps.) mukaan perussuomalaisten johdolla tehdyt toimenpiteet ovat kiristäneet Suomen turvapaikkapolitiikkaa huomattavasti. Heinäkuun turvapaikkatilastojen mukaan myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on laskenut dramaattisesti.
Elon mukaan Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot osoittavat, että heinäkuussa afganistanilaisista turvapaikanhakijoista 58 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista 93 prosenttia sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
– Heinäkuussa kolme somalialaista sai turvapaikan, kolme sai jäädä maahan muulla perusteella ja 84 (93 prosenttia) on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Irakilaisten osalta kiristynyt käytäntö on jatkunut. Kielteisen päätöksen on heinäkuussa saanut 1182 irakilaista turvapaikanhakijaa (85 prosenttia). Afganistanilaisista hakijoista kielteisen päätöksen sai heinäkuussa 223 henkilöä (58 prosenttia).
Vielä viime vuonna 85 prosenttia irakilaisista hakijoista sai Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen. Suomen linja on muuttunut. Nyt toukokuusta lähtien 77-88 prosenttia irakilaisista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen kuukaudesta riippuen.
– Vaikkakaan yhden kuukauden perusteella ei voi sanoa mitään lopullista, mutta Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuusarvioiden päivitys ja maan sisäisen paon mahdollisuuden korostaminen muiden Euroopan maiden tapaan ovat vaikuttaneet selvästi turvapaikkapäätöksiin, Elo summaa.
Kaiken kaikkiaan noin 7700 turvapaikanhakijaa on Elon mukaan joko poistunut tai poistettu maasta. Lisäksi noin 3000 turvapaikanhakijaa on ilmoitettu kadonneiksi, ja näistä henkilöistä suuri osa on poistunut maasta.
– Arvioin että tähän mennessä yhteensä 9000-10 000 viime vuoden suuren aallon mukana tullutta turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta.
Kiristyksiä PS:n johdolla
– Perussuomalaisten vaikutuksella Suomen turvapaikkalinja on tilastojen mukaan todistettavasti kiristynyt, Elo muistuttaa. Hän listaa blogissaan suuren määrän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan tehtyjä lakimuutoksia, joita on joko tehty tai jotka ovat tulossa:
- Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella
- Perheenyhdistämisen kriteerejä on tiukennettu, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista
- Turvapaikkakäsittelyä on nopeutettu – valitusaika lyhenee ja oikeusavun saantiehdot kiristyvät
- Lähtömaiden turvallisuusarviot on päivitetty
- Palautuksia toteutetaan tehokkaasti – jo 9000-10 000 turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta
- Kaikki oleskeluluvat myönnetään määräaikaisiksi
- Myönnettävien sosiaaliturvatukien tasoja pienennetään
- Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
- Tiedotetaan aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turvapaikkapolitiikan muutoksista sekä realistisesta nykytilanteesta
- Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU:ssa säilytetään vapaaehtoisena
- Hallituksen 80 kohtainen maahanmuuton toimenpideohjelma toteutetaan
Syksyllä työskentelee hallituspuolueiden työryhmä, joka antaa esityksen perheenyhdistämisen ehtojen uusista tiukennuksista.
Tiukka linja kestää valitukset
Valtaosasta kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään valitus hallinto-oikeuteen, mutta Elon tietojen mukaan vaikuttaa siltä että Maahanmuuttoviraston tiukennetut linjaukset pitävät varsin hyvin myös valitusprosessien läpi.
– Politiikka on pitkän matkan juoksua. Työ suomalaisten hyväksi ja perussuomalaisen linjan puolesta jatkuu, Elo kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Migriltä uudet linjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta – toissijaisen suojelun saaminen vaikeutuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää