

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Siis mitä? Ulkoministeriön verkkosivujen mukaan Suomi ja Venäjä olisivat rajat ylittävässä yhteistyössä vuoteen 2027 saakka – oikeasti EU väänsi jo rahahanat kiinni
Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on viime vuosina toteutettu ja rahoitettu EU:n ulkorajayhteistyöohjelmia, joiden lähes 180 miljoonan euron rahoituksesta puolet tulee EU:lta ja puolet Suomelta ja Venäjältä. Vaikka EU-komissio keskeytti yhteistyöohjelman jo maaliskuun alussa, ulkoministeriön verkkosivujen mukaan yhteistyö jatkuisi edelleen vuoteen 2027 saakka.
Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy hämmentävä tieto: sivujen välittämän informaation mukaan Suomi ja Venäjä tekevät parhaillaan rajat ylittävää yhteistyötä, joka jatkuu vielä vuosia eteenpäin.
UM:n sivujen mukaan Suomi ja Venäjä tekevät hankeyhteistyötä yli 1 300 kilometriä pitkän rajansa molemmin puolin. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa yhdistetään Euroopan unionin rahoitusta ja kansallista rahoitusta. EU ja ohjelmiin osallistuvat maat rahoittavat ohjelmia tasapuolisesti. Tavoitteiden ja hankkeiden valinta tapahtuu osapuolten kanssa yhdessä.
Ohjelmiin kuuluvilla hankkeilla edistetään ohjelma-alueiden taloudellista kehitystä, ympäristöyhteistyötä, rajan ylitysten sujuvuutta sekä koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyötä.
Kolmen ohjelman puitteissa on rahoitettu kaikkiaan 160 kehittämishanketta ja 14 investointihanketta. Ohjelmien yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on 179 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 50 prosenttia tulee EU:lta ja Suomen ja Venäjän osuus on kummankin osalta 25 prosenttia.
Venäjän taloutta murennetaan pakotteilla
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa, länsimaat vastasivat ennennäkemättömän kovilla ja laajoilla talouspakotteilla, jotka ovat tuhoamassa Venäjän rahataloutta.
Pakotteisiin kuuluu esimerkiksi vientikieltoja, lentokoneiden ylilentojen kieltämistä sekä transaktioiden keskeyttämistä Venäjän keskuspankin kanssa. Pakotteiden tehoa vahvistavat yksityisten ihmisten ja yritysten vapaaehtoiset toimet. Useimmat merkittävät länsimaiset yritykset ovat jo ajaneet alas liiketoimintansa Venäjällä.
Venäjän länteen sijoittamia valuuttavarantoja on myös jäädytetty, ja lisäksi kansainvälinen yhteisö on alkanut sulkea venäläisiä pankkeja pois kansainvälisestä Swift-rahansiirtojärjestelmästä.
Venäjän ja EU:n välit ovat katkolla kauas tulevaisuuteen, jopa useiksi vuosikymmeniksi. Vaikka ulkoministeriön verkkosivujen mukaan Suomi – osana EU:ta ja osin EU:n varoilla – olisi jatkamassa yhteistyöohjelmia Venäjän kanssa, tosiasiassa näin ei enää ole, sillä EU-komissio väänsi yhteistyöohjelmien rahahanat kiinni jo viime viikolla.
Komission päätöksellä Venäjälle ei enää EU-rahaa
Komissio tiedottaa, että rajat ylittävä yhteistyö ja valtioiden välinen yhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa on päättynyt.
Komission päätös tarkoittaa muun muassa sitä, että Venäjälle tai osaan ohjelmista osallistuneelle Valko-Venäjälle ei enää tulla suorittamaan EU-maksuja. Yhteistyö molempien maiden kanssa keskeytetään siten myös ohjelmakauden 2021–2027 ohjelmissa.
Ulkoministeriö rahoitti arktista yhteistyöhanketta
Ulkorajayhteistyöohjelmien lisäksi ulkoministeriö on viime vuosina rahoittanut Venäjän kanssa tehtävää hankeyhteistyötä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoituksella eli IBA-rahoituksella. Kyse ei ole varsinaisista avustushankkeista Venäjälle. Ulkoministeriön verkkosivujen mukaan IBA-yhteistyö olisi jatkumassa vuoteen 2023 saakka.
IBA-rahoituksella toimeenpannaan Suomen kansallisia tavoitteita Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyössä ja lisäksi sillä on edistetty hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. Viime vuonna IBA-hankkeisiin osoitettiin kaikkiaan 4,4 miljoonaa euroa. IBA-yhteistyö rahoitetaan ulkoministeriön pääluokkaan osoitetusta määrärahasta.
Ulkoministeriön sivuilta on edelleen luettavissa linjaus, jonka mukaan IBA-hankkeet ovat osa hallituksen strategista Suomi kokoaan suurempi maailmalla -kokonaisuutta.
IBA-rahoituksen kerrotaan myös samalla tukevan hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. IBA-linjauksen mukaan Hallituksen Venäjä-politiikan tavoitteita tuetaan toteuttamalla hankkeita Venäjä-suhteiden hoidon kannalta keskeisillä sektoreilla. Yhteistyötä toteutetaan EU:n yhteisten Venäjä-politiikkalinjausten puitteissa. Keskeisiä aiheita ovat mm. ympäristö, ilmastoyhteistyö, liikkuvuus ja rajan toimivuus, taloudellinen yhteistyö sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja asiantuntijatason kontaktien lisääminen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Halla-aho: Suomella ja Euroopalla on pakon edessä tilaisuus vapauttaa itsensä Venäjä-riippuvuudesta

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Uusimmat

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää