LEHTIKUVA
Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi
Pohjanlahden jokien lohikantojen emokalamäärät ovat kahden viimeisen kesän aikana jääneet hälyttävän pieniksi niiden merivaelluksen aikaisen heikon selviytymisen vuoksi. Kansanedustajat Sara Seppänen (ps.) ympäristövaliokunnasta sekä Janne Heikkinen (kok.) valtiovarainvaliokunnasta ja ympäristöjaoksesta vaativat kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi.
Kansanedustajat Sara Seppänen (ps.) ja Janne Heikkinen (kok.) pitävät hyvänä Suomen toteuttamaa linjaa merikalastuskiintiön 39 prosentin leikkauksesta ja sitä, että kiintiötä muilta mailta ei ole otettu käyttöön.
– On myös hyvä, että maa- ja metsätalousministeriö reagoi tilanteeseen nopeasti ja tilasi Luonnonvarakeskukselta selvityksen syistä ennätyksellisen heikkoon tilanteeseen. Sen pitäisi valmistua vuoden 2024 lopulla. Tarvitsemme luotettavaa tietoa lohen heikkoon tilanteeseen liittyvistä tekijöistä, kansanedustajat kiittävät.
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 31.5.2024 neuvonsa vuoden 2025 TAC:sta Itämeren kalakannoille. ICES:n neuvot muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Tämän pohjalta Euroopan komissio antoi 26.8.2024 ehdotuksensa neuvoston asetukseksi Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2025.
Lohenpyynnin aloitusta myöhennettävä
Lohikantojen vahvistaminen on Suomelle prioriteetti. Valtioneuvosto kannattaa ICES:n neuvon ja komission ehdotuksen perusteella vuodeksi 2025 ratkaisua.
Vuonna 2024 Tornionjokeen nousi noin 24 000 lohta, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2023, mutta yli puolet vähemmän kuin vuonna 2022 ja merkittävästi vähemmän kuin parhaina nousuvuosina, jolloin jokeen nousi lähes 100 000 lohta.
– Kalastuskiintiöiden pienentäminen merellä ei riitä, vaan myös kansallisia toimia on otettava käyttöön, tärkeimpänä näistä Pohjanlahden meripyynnin aloituspäivien myöhentäminen. Tornionjoen lohi pelastettiin vuonna 1996 Kalevi Hemilän asetuksella. Tällöin myöhennettiin lohenpyynnin aloitusta usealla viikolla kutuvaelluksen alettua. Sama toimenpide tulisi ottaa myös tulevana kesänä käyttöön.
– Lohen pelastamiseksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa ja pitkäaikainen hoitosuunnitelma, Seppänen ja Heikkinen toteavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ICES merikalastuskiintiöt Kalevi Hemilä Pohjanlahti lohenpyynti lohikannat Sara Seppänen Janne Heikkinen maa- ja metsätalousministeriö luonnonvarakeskus Itämeri Kalastus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: EU ei saa lakkauttaa kotimaista kalastusta
Ruohonen-Lerneriltä kirjallinen kysymys kalastuskielloista – haittaisi vakavasti Suomen merikalastusta ja elinkeinomahdollisuuksia
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta: Rysäkalastuksen uusi järjestelmä vetää maton alta rysäkalastajilta
Junnila vaatii silakan rysäkalastajien toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän säilyttämistä: Hallituksen esitys asettaisi rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.