Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”

Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia. Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Arvioiden mukaan näillä tiedoilla ei enää ole mahdollista pärjätä yhteiskunnassa.

Ylen Politiikkaradiossa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, koulutukseltaan opettaja, toteaa, että vaikka kaikkien oppilaiden Pisa-tulokset ovat laskeneet jo pidemmän aikaa, maahanmuuttajataustaisten heikot opimistulokset eivät tule yllätyksenä.

– Meillä on OECD-maiden korkeimmat erot maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Tilanteessa näkyy kertakaikkinen ongelma, eli meillä ei olla onnistuttu maahanmuuttopolitiikassa.

– Maahanmuuttajalasten osuus 15-vuotiaiden ikäluokassa on kaksinkertaistunut vuosina 2012-2022. Suomalainen peruskoulu ei vain pysty vastaamaan tähän haasteeseen.

Jatko-opintoihin ei asiaa ilman suomen osaamista

Seppäsen mukaan ongelmien kasautuminen tulee nyt tunnustaa ja sen jälkeen ryhtyä tarvittaviin toimiin.

– Hallitus toki jo tekee sensuuntaisia ratkaisuja, millä ongelmaa ratkotaan.

Entinen opetusministeri, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) katsoo, että maahanmuuttajien oppimistulokset ovat huonoja, koska kaikille lapsille ei ole kyetty tarjoamaan hyvää opetusta. Taustalla Sarkomaa näkee sosioekonomisen aseman ja kielitaidon haasteet.

– On tärkeää oppia suomen ja ruotsin kieli, jotta pärjää.

SDP:n kansanedustajan Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajalasten heikomman oppimisen taustalla on kulttuurillisia syitä ja eroja kulttuurisessa näkemyksessä.

– Monilla maahanmuuttajaperheillä on vieras näkemys suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Myös Seppänen korostaa, että suomen kielen osaaminen on kriittisen tärkeää oppimisessa.

– Silloin, kun suomen kielen osaaminen ei ole riittävää, niin ei ole mahdollista pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa tai mennä jatko-opintoihin.

Syötettä suomen kieleen luokissa ja välitunneilla

Seppäsen mukaan on tärkeää ymmärtää ja tunnustaa, että Suomeen on jo nyt syntynyt rinnakkaisyhteiskuntia.

– Jos perheissä vanhemmatkaan eivät puhu suomea, vaan perheissä käytetään tulkkauspalveluita – jopa vuosikymmenien ajan – tällöin ei ole velvoitetta opiskella suomen kieltä. Näin perheet eivät näe tärkeänä, että maahanmuuttajalapsi oppisi suomen kielen ja sitä kautta integroituisi Suomeen. Myös vapaa-ajan leikit usein sujuvat omankielisten seurassa.

Seppänen nostaa esille, että Helsingissäkin on jo nyt kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on yli puolet kaikista oppilaista.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista voisi edistää siten, että koululuokassa olisi vain pieni vähemmistö maahanmuuttajataustaisia lapsia. Tällöin myös vapaa-aikana ja välitunneilla käytävät keskustelut tapahtuisivat enimmäkseen suomeksi. Tällöin myös ”syötettä” suomen kielen oppimiseen tulee tarpeeksi. Näin myös päiväkodeissa niin, että maahanmuuttajataustainen lapsi ei leiki vain omankielisten ryhmässä, vaan että assimilaatio tapahtuu.

Systeemi ei kestä nykyistä maahanmuuton määrää

Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen Suomeen, Seppänen painottaa.

– Systeemi ei kestä sitä, että tänne otetaan valtavia määriä ihmisiä ja heidät yritetään kotouttaa. Tulijoilla on oltava velvoitteita esimerkiksi kielen oppimiseen. Järjestelmän pitää toki pystyä huolehtimaan kaikista tulijoista. Mutta kun maahanmuuttajia on kerta kaikkiaan liikaa, tämä ei onnistu.

– Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat jo tehneet täyskäännöksen maahanmuuttopolitiikassa. Nyt meilläkin tämä hallitus toteuttaa järkevää linjaa.

Koulushoppailu on ymmärrettävää

Niin sanottu koulushoppailu on tuttu ilmiö kaikkialla Suomessa. Se viittaa esimerkiksi asuinpaikan valintaan niin, että perheen lapsi pääsee tiettyyn, hyvämaineiseksi tiedettyyn kouluun.

Yksi tapa saada lapsi muuhun kuin lähikouluun on hakeutua painotusluokalle, esimerkiksi musiikki-, matematiikka- tai kuvaamataitoluokalle.

Koulushoppailu on ymmärrettävää, vaikka se osaltaan kiihdyttää koulujen eriytymistä.

Seppänen pitää kuitenkin tärkeänä perheiden mahdollisuutta ohjata lapsi painotettuun opetukseen.

– Suomalaisilta perheiltä ei tule jatkossakaan viedä oikeutta siihen, että lapsi saa opiskella tiettyä painotettua ainetta.

Kotoutuminen Suomeen ei mahdollista arabian kielellä

Seppänen nostaa ongelmaksi kuvitelman siitä, että kotoutuminen tapahtuisi tarjoamalla maahanmuuttajille mahdollisimman paljon erityispalveluja, kuten arabiankielisiä uutisia tai omia uintivuoroja.

– Itse näen, että tämä suunta ei ole hyvä. Jos tarjolla on esimerkiksi Kela-palvelut eri kielillä ja mahdollisuus elää lähinnä vain omassa yhteisössä omalla kielellä, niin silloin ei synny painetta tai velvoittavuutta tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tulijoille tarvitaan siis velvoittavuutta kielen opiskeluun, kuten esimerkiksi Ruotsissa jo tehdään.

Suomen hallitus panostaa tällä hallituskaudella vahvasti koulutukseen ja koulurauhaan. Esimerkiksi peruskoulujen rahoituksen tasoa vahvistetaan pysyvästi vaalikauden aikana kaikkiaan 200 miljoonalla.