MATTI MATIKAINEN
Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?
Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta. Keskustelun avasi perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, jonka mielestä kouluissa tarvitaan enemmän kohtaamista ja välittämistä, vähemmän digiä ja puhelimia.
– Koimme kansankuntana hiljattain yhden historiamme surullisimmista päivistä. Viertolassa tapahtunut kouluampuminen järkytti syvästi koko yhteiskuntaa, eikä koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan tuskaa ja surua pysty oikein edes kuvailemaan. Kaikki sanat tuntuvat liian mitättömiltä, kansanedustaja Sara Seppänen avasi ajankohtaiskeskustelun.
Seppänen ajattelee, että jokaisen aikuisen on pysähdyttävä miettimään, miten toimia omalta osaltaan, ettei vastaavaa enää ikinä tapahdu. Kunnioitammeko toisiamme, vaikka olisimme asioista eri mieltä? Aika usein keskustelut etenkin sosiaalisessa mediassa ovat henkilöön tai henkilöihin keskittyvää vähättelyä, alistamista ja kiusaamista. Tätä tapahtuu etenkin politiikkaan liittyvissä keskusteluissa.
Rajat ovat rakkautta
Suomen ylpeydenaihe, peruskoulu upeine PISA-tuloksineen, on mennyt huonompaan suuntaan. Luokka on yhteiskunta pienoiskoossa, ja kaikki yhteiskunnassa tapahtuva heijastuu kouluun. Peruskoulun ydin on edelleen kunnossa, mutta sitä haastetaan lujasti. Oppimista tapahtuu, kun lapsi kokee olevansa turvassa ja hyväksytty ilman pelkoa kiusaamisesta.
– Tällä hetkellä kouluissa ei ole tarpeeksi keinoja puuttua kiusaamiseen, kouluväkivaltaan ja häiritsevään käyttäytymiseen. Siitä huolimatta kasvatusvastuuta on yhä enenevissä määrin siirretty kouluille, Seppänen sanoi.
– Koulu on luhistumassa kaikkien siihen kohdistuvien vaatimusten alle. Se kantaa osan kasvatusvastuusta, mutta sen pääasiallinen tehtävä on opettaa taitoja eri oppiaineissa. Vanhempien on otettava vastuu kasvatuksesta. Rajat ovat rakkautta.
– Me tarvitsemme kouluihin lisää kohtaamista ja välittämistä, vähemmän digiä ja puhelimia. Kiusaaminen ja lapsille sopimaton sisältö on yhä enemmän siirtynyt puhelimiin. Paha sana on netissä helpompi sanoa kuin kasvotusten. Kouluille asetettava kännykkäkielto olisi mielenterveysteko.
Pienryhmät takaisin
Seppänen kysyi, miten voi olla niin, että maassa, jossa on yhä vähemmän lapsia, tarvitaan yhä enemmän opettajia, koulupsykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä ja aina vain lisää ADHD-lääkkeitä, masennuslääkkeitä sekä psykiatreja. Opettaja joutuu jatkuvasti punnitsemaan, miten hoitaa vaikeita tilanteita esimerkiksi väkivaltaisen oppilaan kanssa ja miten huolehtia kaikkien lasten turvallisuudesta. Opettajalle on aito uhka joutua itse vaikeuksiin, mikäli kurinpitotoimet eivät miellytä vanhempia.
– Me perussuomalaiset haluamme kouluihin takaisin pienryhmät. Ei ole kenenkään etu, että opetuksen sijasta tunnit tuhlataan toistuvasti järjestyksenpitoon. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei todellisuudessa auta niitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Hallitus on uudistamassa oppimisen tuen, sillä on tärkeää, että tuki on konkreettista. Papereiden kirjaukset ovat toissijainen asia.
– Missä on se Suomi, jossa oli oikein komentaa myös naapurin lapsia ja huolehtia heistä? Missä on se Suomi, jossa uteliaisuus ei ollut töykeyttä, vaan välittämistä? Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa kavereita tai edes yksi kaveri?
– Yhteisenä tavoitteena tulee olla hyvä elämä jokaiselle, Seppänen päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pienryhmät kouluturvallisuus kouluampuminen ajankohtaiskeskustelu oppimisen tuki kasvatusvastuu Sara Seppänen Pisa-tulokset koulurauha inkluusio kouluväkivalta ryhmäpuheenvuoro kännykkäkielto Peruskoulu Koulukiusaaminen mielenterveys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: Suomen pitäisi olla maa, jossa lapsen ei tarvitse pelätä, että takki varastetaan päältä tai kengät jalasta
Koponen: Kännyköiden käyttö tulee kieltää peruskoulussa
Kansanedustaja Garedew velvoittaisi koulukiusaajat vaihtamaan koulua: Kovemmat keinot koulurauhan varmistamiseksi otettava ripeästi käyttöön
Järki käteen kouluissa!
Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha
Lehtinen: Kouluille annettava kunnollinen mahdollisuus rajoittaa puhelinten käyttöä välitunneilla
Reijonen kannatti Euroopan neuvostossa kännykkäkieltoa kouluihin
Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon
Poikien päivää vietetään kaikessa hiljaisuudessa – kasvavilta ongelmilta ummistetaan silmät
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää