Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna noin 1,1 miljardia euroa alijäämää. Alueiden pitäisi kattaa ensimmäisten vuosien aikana kertyneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Oppositiopuolueiden mielestä hallituksen pitäisi myöntää lisäaikaa alueille alijäämien kattamiseen. Hallitus ei kuitenkaan ole myöntymässä lisäajan antamiseen. Muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra on tyrmännyt ajatuksen todeten sen antavan väärän signaalin alueille.
Kunta- ja aluevaalien voittajatuloksen tehneen SDP:n vaalislogan oli ”kaiken voi tehdä reilummin”, ja eilisessä A-studiossa selvisi, että demarien reiluus tarkoittaisi ainakin taloustavoitteiden löysentämistä.
SDP:n kansanedustajan Tytti Tuppuraisen mukaan hyvinvointialueille pitäisi myöntää lisäaikaa talouden sopeuttamiseen.
– Maan hallitus on niin uppiniskainen, Tuppurainen valitti eilen Ylen A-studiossa.
Sotealueiden tilanteet ovat erilaisia
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti Tuppuraista, että hyvinvointialueet ovat erilaisissa tilanteissa ja alijäämissä on valtavia eroja alueiden välillä.
– Osalla alueista menee itse asiassa ihan hyvin. Jos sen sijaan annamme kaikille alueille lisää aikaa alijäämän kattamisvelvollisuuteen, se saattaa johtaa siihen, että palveluiden kehittäminen alueilla pysähtyy.
– On myös yksittäisiä alueita, missä haasteita on ollut. Jo nykyisen lain mukaan mikäli alueet eivät pysty toteuttamaan palveluitaan perustuslain mukaisesti, tällöin lisärahaa voidaan antaa.
Alueille enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin
Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista valtion rahoitusta.
Soten rahoitus kasvaa merkittävästi tänä vuonna, sillä hallitus antaa alueille lisää 2,2 miljardia euroa. Tästä huolimatta opposition puheissa on toistunut keksitty tarina, jonka mukaan ”hallitus leikkaa sotesta”.
Myös Tuppurainen vihjaili hallituksen halunneen ”leikata” sotesta ja yhdisti tarinan vaatimuksiin alueiden talouden sopeutuksista.
Bergbom huomautti Tuppuraiselle, että mikäli alueellisella tasolla sopeutuksia ei onnistuttaisi tekemään, korvaavia säästöjä olisi sitten etsittävä jostain muualta.
– Hyvinvointialueille annetaan nyt rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan on tehty monia muita sopeutustoimia muun muassa valtionhallintoon ja miljardiluokan leikkaus kehitysapuun. Valtion ja kuntien talous on siinä tilanteessa, että säästöjä on vain pakko tehdä. Ennemmin tai myöhemmin kokonaisuus saapuu myös teidän pöydällenne.
Hallituksen tavoitteena pelastaa julkinen talous
Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan.
Bergbom vastasi, että hallituksen politiikkatoimet tähtäävät julkisen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen.
– Viime kädessä, hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on myös paras tukiverkko pienituloiselle, Bergbom sanoi ja muistutti myös pieni- ja keskituloisille kohdistuvista veronalennuksista.
– Onko sekään lopulta kylmää politiikkaa, että talouskasvua pyritään vahvistamaan ja saamaan maahan enemmän yrityksiä ja työpaikkoja?
Bergbom totesi myös, että maailmanpoliittinen tilanne, kuten Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja Yhdysvaltojen uusi tiukka tullipolitiikka, nostaa vaikeuskerrointa talouden sopeutuksissa.
