SU
Tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan SDP tahtoo rajusti paisuttaa julkisia menoja. Demarit verottaisi suomalaisia yli 300 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, korottaisi polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tarjoaisi laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita ja edistäisi maahanmuuttoa. Talouskasvun avaimia demarien vaihtoehdosta ei ole löydettävissä.
SDP julkaisi vaihtoehtobudjettinsa tiistaina. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tiivistää tylysti, mitä SDP:n vaihtoehto on syönyt ja mitä se tarjoaa: veronkiristyksiä suomalaisille ja lisää rahaa ulkomaille.
– SDP verottaisi suomalaisia yli kolmella sadalla miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus, mutta tavallista suomalaista ajatellen demareilla on suunnitteilla ikäviä toimia. Vaikkapa suomalainen autoilija: demareilla olisi tarjota heille jakeluvelvoitteen kiristäminen. Aiempi Sanna Marinin hallituksen päättämä linja, jossa olisi ollut jopa 30 sentin korotukset, niin demarit haluaa palauttaa sen, ja lisäksi demarit peruisi ensi vuonna voimaan tulevan ajoneuvoveron kevennyksen.
Demarit tahtoo kanavoida veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon, Bergbom huomauttaa.
– Demareilla on kehitysapuun yli 50 miljoonan euron lisäys. Täällä heidän vaihtoehtobudjetissa on laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita. Täällä on korkeampi vastaanottoraha pakolaisille. Täällä on pakolaiskiintiön korottamista. Niin, eli onhan tämä siis vaihtoehto (hallituksen budjetille). Se olisi kamala vaihtoehto.
Kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo, että demarien vaihtoehtobudjetti jatkaa samalla linjalla kuin jo vuosi sitten.
– Demareilta tulee hallitusta enemmän veronkorotuksia ja tätä hallitusta vähemmän säästöjä. Eli toisin sanoen: paisutetaan julkisia menoja ja sitten niitä korvataan korottamalla veroja.
Vigelius kiinnittää huomiota siihen, että demarien vaihtoehdossa yhteisö- ja pääomatuloverotusta kiristetään voimakkaasti, jopa sadoilla miljoonilla euroilla, mutta kiristyksille ei ole laskettu vaikutusta.
Vaihtoehtobudjetissaan demarit haaveilee talouskasvusta ja on esittävinään toimia kasvulle. Kansanedustaja Vigelius kuitenkin toteaa, että demarien keinoilla kasvua ei olisi tulossa.
– Suomi on suhteellisen pääomaköyhä maa. Meiltä nimenomaan puuttuu investointeja ja investointien kannustimia. Kuitenkin tässä SDP:n vaihtoehdossa on puolen miljardin edestä erilaisia korotuksia, jotka nimenomaan ajaisivat investointeja ja pääomia pois Suomesta. Ja se on aika mielenkiintoinen valinta, koska SDP samaan aikaan puhuu siitä, että leikkaamalla ja säästämällä ei luoda kasvua.
– Minä sanoisin, että ei kasvua kyllä saada myöskään verottamalla, eikä erityisesti verottamalla pääomia, joilla luodaan niitä investointeja Suomeen.
Bergbom on myös huolestunut demarien vaihtoehdon tuhoisista vaikutuksista talouskasvulle. Demarit siis esittää kovia kiristyksiä pääomaverotukseen.
– Mielestäni nyt täytyy katsoa sitä, että jos 17 vuoteen Suomi ei ole kasvanut, eikä meillä pääomia juurikaan tähän maahan virtaa eikä synny uusia yrityksiä, ei teollisuutta, eikä paljon muutakaan uutta, niin onko siihen tilanteeseen vaihtoehto sitten korottaa nimenomaan pääomien verottamista merkittävällä tavalla.
– Voidaan kysyä, ollaanko me tilanteessa, jossa demareiden vaihtoehto itse asiassa asettaisi mahdolliselle talouskasvulle vielä suuremman tulpan tällä hetkellä, siltä se valitettavasti näyttää, Bergbom sanoo.
Kansanedustaja kiinnittää huomiota siihen, ettei demarien kasvutulppa jää pelkkään verotuksen kiristämiseen, vaan demarien vaihtoehdossa on mukana esimerkiksi teollisuuden sähköistämisen tuen lakkautus sekä tasaleikkaus suoriin yritystukiin.
– Perussuomalaisetkaan ei ole yritystukien suuri ystävä. Mutta jos huomioidaan se, että tällä hetkellä EU:ssa kaikki isot valtiot – ja monet vähän pienemmätkin – pumppaavat yritystukiin järkyttävät summat rahaa. Eli ne toisin sanoen kilpailevat siitä, kuka sijoittaa siihen maahan tehtaan, meneekö se siis Suomeen vai Saksaan.
– Onko sitten demareiden vaihtoehto, että kun muut tekee tällaista, niin Suomessa ei lähdetä siihen mukaan vaan otetaan nekin tuet pois ja vielä päälle laitetaan lisäveronkorotuksia yrityksille? Bergbom kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.
Suomi on yrittänyt selvitä eteenpäin maailman myrskyissä jo seitsemäntoista vuotta ilman reaalista talouskasvua, ja nyt alkaa pikku hiljaa olemaan aika viimein tehdä asialle jotain. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ja Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo keskustelevat työstä, veroista, duunarien ja työn arvostuksesta sekä Suomen tilasta.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään eduskunnalle hallituksen kolmannen lisätalousarvioehdotuksen. Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.
Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin tänään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa. Aiheesta esittelypuheenvuoron pitäneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia myös Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että Suomen ja suomalaisten on avattava silmänsä ja oltava yhtenäisiä haastavina aikoina. - Kasvumantran hokeminen ei auta. Vaaditaan oikeita toimenpiteitä ja rohkeaa talouden rakenteiden ja yhteiskunnan uudistamista. Sitä tämä hallitus tekee.
Viikon suosituimmat
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mia Puolimatka on liittynyt perussuomalaisten valtuustoryhmään Jyväskylässä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
