PÄIVÄN POINTTI | Vieläkö muistat kevään eduskuntavaalien alla esitetyt vaatimukset työperäisen maahanmuuton voimakkaasta lisäämisestä työvoimapulan verukkeella? Ne ajat ovat menneet, ja samalla myös työvoimapula näyttää äkillisesti Suomesta loppuneen – ainakin poliittisen retoriikan tasolla. Syksyn tullen vasemmiston puheet kertovat nyt siitä, että maassamme ei olisikaan töitä.
Mikäli SDP:n puoluelehteä Demokraattia ja demarien varapuheenjohtajaa, kansanedustaja Niina Malmia on uskominen, vuoden 2023 lokakuussa työpaikat Suomesta ovat lähes kadonneet eikä uusia ole tulossa.
Demokraatin jutun otsikko julistaa kansalle ”Töitä ei ole”, juttuun haastatellun Malmin suulla. Artikkelissa kerrotaan, että tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on markkinoilla yli 60 000 vähemmän kuin viime vuonna.
– Kyseessä on erittäin vaikea tilanne. Työt lähtevät monilta alta ja uusia työpaikkoja ei synny, Malm valittelee.
Viime joulukuussa – eduskuntavaalien alla – demareilla oli toinen ääni kellossa. Tuolloin demariedustaja Malm vakuutti puoluelehdessä , että Suomessa on työvoimapula ja Malmi luetteli keinoja siihen vastaamiseksi.
Malmin tuolloisen lausunnon mukaan edes pelkät poliittiset päätökset eivät riitä ratkaisuksi työvoimapulaan, vaan myös yritysten on huolehdittava siitä, että ne ovat houkuttelevia työnantajia.
Demareissa väitteet työvoimapulasta liittyivät usein vaatimuksiin lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska – puheiden mukaan – maassamme ei olisi riittävästi väkeä tekemään töitä.
Työvoimapulapuheautomaattina tunnetuksi on myös tullut etenkin kansanedustaja Matias Mäkynen, joka viime talvena esitteli ”faktan”, jonka mukaan Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
– Meillä ei ikävä kyllä väki Suomessa riitä ja tilanne uhkaa heikentyä jatkuvasti, Mäkynen mehusteli Ylen jutussa.
Myös vihreiden ja vasemmistoliiton riveistä on vuosikausien ajan kuultu puhetta työvoimapulasta.
Vielä niinkin myöhään kuin kesäkuun alussa kansanedustaja – silloinen ympäristö- ja ilmastoministeri – Maria Ohisalo vakuutteli, että Suomessa olisi meneillään ”työvoiman pula-aika”.
Päivän pointti -sarjassa julkaistaan Suomen Uutisten kokoamia kommentteja ajankohtaisista poliittisista aiheista.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
