Savolaiskylä torjuu turvapaikkaturistit: “Itku pääsee, jos pakotetaan ottamaan pakolaisia”

Vastaanottokeskusten seinät pullistelevat turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia ja yhä useampi kunta joutuu varautumaan heidän muuttoonsa. Tätä pelätään myös vajaan 1 800 asukkaan Rautavaaralla.

Kylänraitilla on leppoisa meininki, sillä ruokaostoksilla ja muilla asioilla liikkuvilla savolaisilla on vielä aikaa rupatella iloisesti tuttavien ja vieraiden kanssa. Rautavaaran Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä kunnanhallituksen jäsen Kirsi Kokkonen asuu omakotitalossa kylän keskustan tuntumassa.

– Kunnallispolitiikassa asiat ovat erimielisiä, mutta ihmiset eivät riitele keskenään. Yhdessä on haluttu säilyttää lähipalvelut kuntalaisten etua ajatellen. Täällä selkosilla on yhteisöllisyyttä eli naapuria autetaan yli puoluerajojen, Kokkonen kertoo.

Pitäjässä ei ole turvapaikanhakijoita, mutta Kokkonen on seurannut tarkkaan pakolaistilannetta. Lähin vastaanottokeskus sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Siellä katukuvaan ilmestyneet nuoret turvapaikanhakijamiehet ovat kuumentaneet tunteita.

– Heidän käytös on erilaista mihin on totuttu Suomessa. Tyttöjen perään on vislailtu ja huudeltu. Vanhemmat ovat varoittaneet tyttäriään, että heidän pitää kulkea porukassa siellä missä on maahanmuuttajia. Itse ainakin pelkään nuorten naisten puolesta, Kokkonen tunnustaa.

Omista halutaan huolehtia ensin

Pohjois-Savon Ely-keskus on pyytänyt paimenkirjeessään alueensa kuntia varautumaan turvapaikanhakijoihin. Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto kertoo, että kunta on joutunut päivittämään kotouttamisohjelmansa.

– Voisimme käytännössä vastaanottaa noin 50 pakolaista. Pienen joukon kotouttaminen onnistuisi, kun täällä on tilaa. Kunnalla on vapaita vuokra-asuntoja sekä muutama yritys olisi myös valmis vuokraamaan asuntoja, Murto sanoo.

Mahdollisten turvapaikanhakijoiden saapuminen saa kuntalaisten otsat kurttuun kylänraitilla. Muutama nimettömänä pysyttelevä henkilö tokaisee pakolaisista kysyttäessä ”ei kiitos” ja jatkaa kiireesti matkaansa. Pariviikkoisen vauvan äiti Henni-Kerttu Venäläinen ehtii kertoa mielipiteensä.

– Heitä ei ehkä haluta, mutta pakon edessä tänne saisi ottaa vain oikeasti hädänalaisia perheitä. Täällä on työttömiä. Oma väki pitää työllistää ensin ja vasta sitten muut, Venäläinen toteaa.

Rautavaaralla on noin sata työtöntä. Ruokaostoksille saapunut Antti Korkalainen on huolissaan, mitä turvapaikanhakijoiden kuntaan muutosta koituisi.

– Vaikea ennustaa, mutta Rautavaara on pieni paikka, meillä on työttömiä omasta takaa ja pakolaiset jäisivät lopulta kunnan elätettäväksi, Korkalainen pohtii.

Turvapaikkaturismi pannaan

Vanhan huoltoaseman kahvilassa maahanmuutto saa väen mietteliääksi. Rautavaaralainen Simo Paaso ei ainakaan katso hyvällä nuorten miesten tulvaa.

– Miksi salskeat nuoret miehet ovat pakenemassa ensimmäisenä kotimaastaan ja tulevat tänne? Jättävät heikoimmat ja eniten apua tarvitsevat sodan jalkoihin, Paaso kummastelee ja pyörittelee päätään.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on myöntänyt, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen elintason perässä. Tämä kehitys saa Kokkosen puuskahtamaan.

– Turvapaikkaturisteina maahan saapunut nuori mieskaarti on kuin iskisi puukolla rintaan, jos he tulevat tänne sosiaalitukien perässä.

Kotouttaminen vaikeaa

Tilastokeskuksen mukaan Rautavaaralla asuu Manner-Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ulkomaalaisia. Vuoden 2014 lopussa heitä oli viisi eli 0,3 prosenttia väestöstä. Hoitoapulaisena työskentelevä Kokkonen epäilee kotouttamisen sujumista.

– Olemme tuumanneet kotoutumisen kannalta, että miten ihmeessä islamilaiset nuoret miehet voisivat työllistyä esimerkiksi hoitoalalle. Eivät mummot ja papat anna tulla kantasuomalaisista poikkeavien ihmisten itseään rassaamaan. Jos työskennellään ihmisen iholla, niin siinä ei saa olla pelkoa tai arkuutta vaan luottamusta.

Maahanmuuttajia ja paikkakuntalaisia erottaisi Kokkosen mukaan levä ja korkea kielimuuri.

– Meidän ei tarvitse muuttua heidän takiaan. Kotouttaminen vaatii suomalaisen tapakulttuurin ja kielen opetusta, jolloin tänne tarvitaan opettajia. Arabian kielen taitoa ei löydy paikkakunnalta. Opettajat tulisivat kunnan ulkopuolelta, joten kotouttaminen ei työllistäisi paikkakuntalaisia. Olisi hyvä, jos saisi työllistettyä oman väen ensin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kunta voi hakea kaikista kuntaan ohjatusti tai omatoimisesti muuttaneista oleskeluvan saaneista turvapaikanhakijoista korvaukset valtiolta.

– Lopulta lasku lankeaa veronmaksajille. Itku pääsee, jos joku taho pakottaa meidät ottamaan pakolaisia. Mikäli siten tapahtuisi, niin silloin kyseessä saa olla vain perheitä ja heidän avun tarpeensa pitää selvittää tarkkaan. EU:n pitää osallistua kustannuksiin ja kaikki ne ihmiset pitää lähettää takaisin, jotka eivät ole hengenvaarassa kotimaassaan, Kokkonen vaatii.

Päätöksenteko puhuttaa Siilinjärvellä

Vastaanottokeskuksen perustamiseen liittyvä päätöksentekoprosessi närkästyttää Rautavaaran lähikunnan Siilinjärven Perussuomalaisia. Siilinjärvellä sijaitsee käytöstä poistettu Tarinaharjun sairaala, jonka omistaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Siilinjärven kunta on sairaanhoitopiirin jäsen.

Maahanmuuttovirasto oli saanut tiedon kunnassa vapaana olevista sairaalatiloista ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut kohteesta. Kuntayhtymä oli asiasta yhteydessä Siilinjärven kuntaan 18. syyskuuta.

– Tästä ilmoituksesta ei informoitu kunnan luottamushenkilöitä, kertoo Siilinjärven Perussuomalaisten ja kunnanvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja Henri Uljonen.

Kuntayhtymä pyysi 2. lokakuuta päivätyllä kirjeellä Siilinjärven kunnan mielipidettä vastaanottokeskustoimintaan Tarinaharjun sairaalassa. Siilinjärven kunnanhallitus piti kokouksensa 19. lokakuuta, jossa kannasta oli tarkoitus päättää.

– Kuntayhtymän hallitus käsitteli vuokra-asian samana päivänä ja vielä ennen meidän kokousta. Toisin sanoen Siilinjärven kannanotolla ei ollut mitään käytännön merkitystä tässä asiassa, toteaa kunnanhallituksessa istuva perussuomalaisten Jukka Rekola.

Rekolan ja Uljosen mielestä kuntayhtymän olisi pitänyt kysyä Siilinjärven kunnan kantaa ennen kuin se päätti sairaalan vuokraamisesta.

– Turvapaikanhakijoiden sijoittamisprosessin on oltava avointa ja reilua, Rekola painottaa.

– Kuultiinko naapureita ollenkaan? Ainakin on varmaa, että hyvää hallintotapaa ei noudatettu, Uljonen sanoo.

”Meidän piti toimia nopeasti”

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan Siilinjärven tapauksessa ei voitu kiireen takia menetellä normaalin kuulemisaikataulun mukaan.

– Sisäministeriö toivoi tiloja turvapaikanhakijoiden käyttöön ja meidän piti toimia nopeasti. Kukaan ei voinut aavistaa ennalta turvapaikanhakijoiden suurta määrää ja tilojen tarvetta, Penttinen toteaa.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Tarinaharjun sairaalaan 10. lokakuuta. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita on noin 300, mutta tilat mahdollistavat määrän nostamisen 500:een. Vastaanottokeskusta pyörittää Kuopion Setlementti Puijola ry.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti syyskuussa, että se ei enää kysy kuntapäättäjien kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen, jos vastaanottokeskus tai hätämajoitusyksikkö on suunnitteilla yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi olisi tulossa Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho.