Savio ihmettelee Suomen aktiivisuutta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa: “Vain Ranska ottanut enemmän”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Suomen suhteettoman suuresta osuudesta turvapaikanhakijoiden sisäisissä siirroissa EU-alueella.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomeen on 14.9. mennessä siirretty yhteensä 679 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina, kun koko EU-alueella määrä on 4 878.

Savio kysyy sisäministeriltä, miksi Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-alueella tilanteessa, jossa muiden sopimusmaiden osallistuminen siirtoihin on jäänyt erittäin vähäiseksi ja Suomen osuus siirroista on noussut suhteettoman suureksi.

Lisäksi Savio tiedustelee, aikooko hallitus keskeyttää turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-alueella ainakin siihen saakka, että muiden maiden suhteellinen osuus sisäisistä siirroista nousee vähintään Suomen tasolle.

Suomeen otettu kolmannes kaikista siirrettävistä

Savio viittaa muun muassa Petteri Orpon viime vuonna sisäministerinä antamaan lausuntoon, jonka mukaan ”Suomi keskeyttää sisäiset siirrot jos muut maat eivät osallistu” (Yle Uutiset 9.11.2015). Myös pääministeri Juha Sipilä on todennut julkisesti sisäisten siirtojen mekanismin epäonnistuneen.

– Näistä lausunnoista huolimatta Suomi on jatkanut sisäisiä siirtoja huomattavasti muita maita aktiivisemmin. Esimerkiksi ajanjaksolla 25.8.-14.9.2016 koko EU-alueella toteutettiin 481 sisäistä siirtoa, joista Suomeen kohdistui peräti 162. Ainoastaan Ranska on vastaanottanut turvapaikanhakijoita Suomea enemmän sisäisten siirtojen mekanismin kautta, Savio ihmettelee.

Läheskään kaikki maat eivät osallistu

Läheskään kaikki jäsenmaat eivät osallistu vapaaehtoiseen turvapaikanhakijoiden taakanjakoon. EU:n sisäisten siirtojen on kritisoitu kasvattavan huomattavasti turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää, koska menettely parantaa hakijoiden mahdollisuuksia hakeutua korkeaa sosiaaliturvaa tarjoaviin maihin, joiden turvapaikkasäädökset ovat kaiken lisäksi usein muita maita löyhempiä.

– Taakanjakomenettelyn on myös katsottu heikentävän Schengen-alueen reunavaltioiden motiivia toteuttaa tarkkaa ulkorajavalvontaa, toteaa Savio.