Suomi on hyötynyt yhteisvaluutasta taloudellisesti, jos kokonaislaskelma tehdään, Presidentti Sauli Niinistö väitti Ylen vaalitentissä maanantaina. Taloustieteilijät ovat asiasta toista mieltä, eivätkä Niinistön perustelutkaan kestä kriittistä tarkastelua.
Niinistö esitti, että 1990-luvulla jo pelkkä Suomen päätös liittyä perustettavaan euroalueeseen vahvisti talouttamme.
– Tapahtui melkoinen käänne siinä vaiheessa kun niin sanotut markkinat tulivat vakuuttuneiksi siitä että Suomi on menossa euroon. Se nosti huomattavasti meidän luottamustamme jo siinä vaiheessa. Ja meidän korkotasommehan laski huimasti saman tien.
Niinistö jätti kuitenkin kokonaan huomiotta sen, että eurokriisin taustalla oli nimenomaan korkotason vääristyminen niin, ettei valtionlainojen korko ei heijastanut riskitasoa. Jopa Kreikalla oli matalat korot, mikä johti valtion ylivelkaantumiseen ja siihen, että muut euromaat joutuivat pelastamaan Kreikan.
Yleinen käsitys taloustieteilijöiden keskuudessa on, että euron ongelmat kasautuivat ajan mittaan, kun yhtäältä Kreikan kaltaiset kriisimaat hiljalleen ylivelkaantuivat ja toisaalta Suomen kaltaiset maat menettivät vähitellen hintakilpailukykynsä.
Niinistö näki kriisin itämisajan kuitenkin vain kulta-aikana eikä ymmärtänyt sen syy-yhteyttä niin Kreikan kuin Suomenkin kriisiytymiseen 2010-luvulla.
– Ja koko euron ensimmäinen kymmenkunta vuotta vuotta, se oli taloudellisen kukoistuksen aikaa Suomessa, Niinistö sanoi vaalitentissä.
Niinistö sanoi suoraan, että Suomi on hänen mielestään hyötynyt eurosta taloudellisesti.
– Väittäisin näin, jos kokonaislaskelma tehdään.
Niinistöä haastatellut Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu viittasi johtavien taloustieteilijöiden Valtioneuvostolle tekemään selvitykseen 100 vuotta pientä avotaloutta, joka julkaistiin loppuvuodesta. Siinä päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan Suomen eurojäsenyyttä ei voi perustella taloudellisella hyödyllä.
– Se on sitten heidän mielipiteensä.
– Siinä oli useita ekonomisteja, Vaaherkumpu muistutti.
– Sitten se on viisaampi kuin minun mielipiteeni, Niinistö totesi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää
