Suomi on hyötynyt yhteisvaluutasta taloudellisesti, jos kokonaislaskelma tehdään, Presidentti Sauli Niinistö väitti Ylen vaalitentissä maanantaina. Taloustieteilijät ovat asiasta toista mieltä, eivätkä Niinistön perustelutkaan kestä kriittistä tarkastelua.
Niinistö esitti, että 1990-luvulla jo pelkkä Suomen päätös liittyä perustettavaan euroalueeseen vahvisti talouttamme.
– Tapahtui melkoinen käänne siinä vaiheessa kun niin sanotut markkinat tulivat vakuuttuneiksi siitä että Suomi on menossa euroon. Se nosti huomattavasti meidän luottamustamme jo siinä vaiheessa. Ja meidän korkotasommehan laski huimasti saman tien.
Niinistö jätti kuitenkin kokonaan huomiotta sen, että eurokriisin taustalla oli nimenomaan korkotason vääristyminen niin, ettei valtionlainojen korko ei heijastanut riskitasoa. Jopa Kreikalla oli matalat korot, mikä johti valtion ylivelkaantumiseen ja siihen, että muut euromaat joutuivat pelastamaan Kreikan.
Yleinen käsitys taloustieteilijöiden keskuudessa on, että euron ongelmat kasautuivat ajan mittaan, kun yhtäältä Kreikan kaltaiset kriisimaat hiljalleen ylivelkaantuivat ja toisaalta Suomen kaltaiset maat menettivät vähitellen hintakilpailukykynsä.
Niinistö näki kriisin itämisajan kuitenkin vain kulta-aikana eikä ymmärtänyt sen syy-yhteyttä niin Kreikan kuin Suomenkin kriisiytymiseen 2010-luvulla.
– Ja koko euron ensimmäinen kymmenkunta vuotta vuotta, se oli taloudellisen kukoistuksen aikaa Suomessa, Niinistö sanoi vaalitentissä.
Niinistö sanoi suoraan, että Suomi on hänen mielestään hyötynyt eurosta taloudellisesti.
– Väittäisin näin, jos kokonaislaskelma tehdään.
Niinistöä haastatellut Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu viittasi johtavien taloustieteilijöiden Valtioneuvostolle tekemään selvitykseen 100 vuotta pientä avotaloutta, joka julkaistiin loppuvuodesta. Siinä päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan Suomen eurojäsenyyttä ei voi perustella taloudellisella hyödyllä.
– Se on sitten heidän mielipiteensä.
– Siinä oli useita ekonomisteja, Vaaherkumpu muistutti.
– Sitten se on viisaampi kuin minun mielipiteeni, Niinistö totesi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
