Meillä on asiaa -videosarjassa syvennytään kuntapolitiikan konkarin Maire Villon mietteisiin.
Sastamalan konkarilla viisi vuosikymmentä kunnallispolitiikkaa, ei yhtään poissaoloa kokouksista – kertoo videohaastattelussa kauniista elämästä ja mahlankeitosta
– Jokainen päivä – kaunis päiväni! Näin miettii kuntapolitiikan konkari, farmaseutti ja yrittäjä Maire Villo, pian 80 vuoden elämänkokemuksella ja noin 50 vuoden kokemuksella kunnallispolitiikasta.
Hän kuului kokoomukseen vielä 1990-luvulla alussa. Tuolloin ryhmäkurista ei juurikaan saanut poiketa. Mutta Mairepa poikkesi – ja sai potkut puolueesta.
– En voinut hyväksyä uuden kunnantalon rakennussuunnitelmaa. Mutta sain toisaalta myös kiitosta siksi, että pelastin silloisen Mouhijärven kunnan konkurssilta, niin se minulle sanottiin.
Katso kuvakuunnelma kuntapoliitikko Maire Villon mietteistä. Videolla Maire kertoo elämästään, kerää mahlaa ja valmistaa ”keppisoppaa” eli männynhavujuomaa, – vielä ehdit sinäkin! Juttu jatkuu kuvan alla.
Potkut kokoomuksesta, koti perussuomalaisista
Sastamalassa Pirkanmaalla asuvan Maire Villon poliittinen tie on tosiaan ollut vuosikymmenien mittainen. Tultuaan potkituksi pois Kansallisesta kokoomuksesta 1990-luvun alussa, Villo perusti kuntalaisten kehotuksesta ryhmän nimeltään Mouhijärven sitoutumattomat.
– Meillä meni tosi hyvin ja meillä oli monta valtuutettua, Villo muistelee.
Sitten perustettiin uusi Sastamalan kaupunki, johon Mouhijärvikin liitettiin. Villo huomasi heti, ettei sitoutumattomuus onnistuisi uudessa kaupungissa.
– Puoluepolitiikka kun on nykyään niin paljon hektisempää ja kannat voivat muuttua nopeammin.
Maire Villo mietti tuolloin uutta ”poliittista kotia”. Sellaiseksi osoittautui Perussuomalainen puolue.
– Pääsin valtuustoon ”persuna” ja olen nyt ollut puolueessa kaksi kautta, kertoo Villo, joka on Sastamalan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja ja uuttera vaalivastaava.
”Suomalaisten ei tule määräillä meitä, eikä muiden meitä”
Miksi sitten nimenomaan Perussuomalaiset?
– Nimi sen jo kertoo, vastaa Maire Villo ja korostaa perussuomalaisuuden ydinfilosofiaa eli vakaata halua puolustaa suomalaisten omaa itsemääräämisoikeutta.
– Ihmisellä pitää olla oikeus vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin. Suomalaisten ei tule määräillä muita, eikä muiden meitä.
Maire Villolle tärkeintä on oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen, inhimillisyys, elämän arvokkuus, tasa-arvo, tasapuolisuus ja työnteon mielekkyys.
– Yrittäminen on meille tärkeää. Verotus ei saa olla liian kireää vaan työnteon on oltava kannattavaa. Näin voimme paremmin huolehtia apua tarvitsevista. Turhalle byrokratialle ja sääntelylle me sanomme: ”Kiitos ei!”
Myös sananvapaus on perussuomalaisuuden ytimessä.
– Olemme rohkeita ja suorapuheisia. Totuutta pitää katsoa vääristelemättä, ei vaikenemalla.
Viisi vuosikymmentä kunnallispolitiikkaa – eikä yhtään poissaoloa kokouksista
Maire Villo on nainen, joka on ollut puheenjohtajana niin kunnanvaltuustossa kuin kunnanhallituksessakin yhteensä kahdeksan vuoden ajan, ja jäsenenä liki jokaisessa lautakunnassa. Poissaoloja kunnanvaltuuston kokouksista on kertynyt 0 kappaletta.
– Politiikka on tuonut sisältöä minun elämääni; haasteita ja sivistystä. Se on rikastuttanut elämääni henkisesti, Villo miettii kuluneita vuosia.
Tärkeintä kuntapolitiikassa on Villon mukaan se, että pidetään huolta kuntalaisten edusta.
– Omaneduntavoittelun saa unohtaa. Talouden lainalaisuudet ja muut tosiasiat on pidettävä kirkkaina mielessä. Ja ihmissuhteet tulee aina pitää kunnossa, sillä yksin ei pysty saamaan aikaan mitään.
Muutoksia kuntapolitiikassa: tasa-arvon ja vallan käsite
Verratessa entisaikoja nykyisyyteen Villo nostaa esiin muutokset tasa-arvossa.
– Tasa-arvo päätöksenteossa on aivan erilaista kuin silloin, kun olin nuori. Nyt huomioidaan miehet ja naiset, sillä ennen kaikki saattoivat olla samaa sukupuolta. Nuoret ovat politiikassa mukana, on uusia puolueita ja järjestöjä.
Muutos näkyy myös vallassa.
– Viranhaltijoiden valta tuntuu kasvaneen, ja valtuutetun mielipidettä voidaan väheksyä. Jos esität kritiikkiä, olet huonosti käyttäytyvä. Se on erikoista se.
Maire Villon mukaan kunnissa on monin paikoin haasteena on se, että väki vähenee, ikärakenne muuttuu ja syntyvyys laskee.
– Oppilasmäärät vähenevät, kouluja suljetaan. Kunnalliset palvelut supistuvat tai karkaavat kauemmaksi käyttäjiltä. Asioita voidaan valmistella piilossa tai ne tuodaan päätettäviksi isoissa kokonaisuuksissa.
Maire Villo korostaakin sitä, että tuleva SOTE-uudistus on erittäin tärkeä valvottava asia, jotta kuntalaiset saisivat hyvän palvelun kauas tulevaisuuteen.
Tulevaisuuden ei pidä ahdistaa vaan olla toivoa täynnä
Kuntapolitiikka on yksi osa Maire Villon sisäisesti rikasta elämäntaivalta. Työurallaan hän oli apteekissa töissä melkein neljä vuosikymmentä ja eteni harjoittelijasta farmaseutiksi. Samaan aikaan hän oli äiti kahdelle lapselle ja toimi lypsykarjatilan emäntänä. Nyt hän, lähes kahdeksankymppisenä naisena, odottaa jälkeen pääsyä kylvötöihin.
– Kun tätä elämääni tässä mietin, niin aina ei ole ollut helppoa. Tunnen olevani elämäni jatkoajalla. Kun ajattelen mennyttä, niin yhtäkään päätöstä en tekisi toisin, enkä näe mitään kaduttavaa, Maire miettii aurinkoinen hymy kasvoillaan.
– Ympärillä on huikaisevaa kauneutta ja hyvää. Tulevaisuuden ei pidä ahdistaa, vaan tulevaisuus olkoon toivoa täynnä!
MARIA ASUNTA
JK: Ohjeet mahlan keruuseen löydät esimerkiksi tältä sivulta. Mahlaa saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Jos haluat tehdä terveellistä havupuujuomaa eli keppisoppaa, niin klikkaapa ohjeet tästä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää