Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: “Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Sara Seppänen. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Pisa-tulosten laskua on analysoitu laajasti monella taholla. Toimenpiteitäkin tehdään. Hallitusohjelmaan kirjatut lisätunnit perusopetukseen ovat toteutumassa, ja peruskoulu on puolustusmenojen ohella ainoita kohteita, joista ei leikata.
– Ongelmia pitäisi silti pystyä tarkastelemaan lähemmin ja pyrkiä löytämään ratkaisut yhdessä opetushallituksen ja OAJ:n kanssa. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa on kirjaus lainsäädännöstä, joka mahdollistaisi mobiililaitteiden käytön rajoittamista voimakkaammin koulupäivien aikana, sanoo Sara Seppänen.
Tietoa kännyköiden vaikutuksista on runsaasti
Mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana ei ratkaise kaikkia ongelmia työrauhan osalta, mutta sen ratkaiseminen on yksi monista tarvittavista keinoista, jotta kouluihin saataisiin lisää rauhaa oppimiselle ja opettamiselle.
– Valitettavasti edellinen opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ole edistänyt tätä lainsäädäntöä kovinkaan ripeästi. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on luvattu esitys syksylle 2024 liittyen kännyköiden käyttöön koulupäivän aikana, Seppänen huomauttaa.
Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nyt tekoja asioiden edistämiseksi. Tiedon puutteesta ei pitäisi olla ministeriössäkään kyse. Tietoa kännykän vaikutuksista koululaisten arkeen niin kouluissa kuin kotonakin on runsain mitoin. Lainsäätäjät eivät voi vaikuttaa kotien sisällä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön, joten heidän on keskityttävä siihen, mihin he voivat vaikuttaa, eli kouluun ja siellä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön.
– Dosentti Aino Saarinen tekee uraauurtavaa tutkimusta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kännykällä on suuria vaikutuksia lasten lukutaitoon, keskittymiseen ja esimerkiksi unen laatuun. Euroopassa on jo reagoitu kännykän käyttöön liittyviin kasvaviin ongelmiin. Esimerkiksi Ranskassa koulupäivän aikana kännykän käyttö on kielletty.
Kyse on aikuisten vastuusta
Seppäsen mielestä jo maalaisjärjelläkin ajateltuna olisi erittäin tärkeää, että kännykät laitettaisiin koko koulupäivän ajaksi parkkiin. Oppitunnit eivät ole ainut aika, joka tarvitsee kännykkärauhaa, vaan välitunneillakin ruutu syö aikaa kaverisuhteilta ja normaalista kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
– Oppitunnin alusta kouluissa menee aivan liikaa aikaa saada oppilaat rauhoittumaan ja laittamaan kännykät reppuihin. On myös suuri houkutus tunnin aikana vilkuilla repussa tai taskussa puhelimeen kilahtelevia sosiaalisen median viestejä. On selvää, että keskittyminen ja oppiminen kärsivät, Seppänen toteaa.
– Loppujen lopuksi on kyse meidän aikuisten vastuusta. Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla. Tämän kokeen lopputuloksia voidaan vain arvailla, mutta hyvältä ei suunta näytä. On aika laittaa rajoja mobiililaitteiden käyttöön ja antaa koulun aikuisille oikeudet puuttua aidosti tähän ongelmaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peruskoulutus kännykät keskittymiskyky Sara Seppänen Pisa-tulokset mobiililaitteet Anders Adlercreutz Aino Saarinen Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö Lukutaito kännykkäkielto lapset Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?
Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: “Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon
Hallitus panostaa oppimiseen ja koulurauhaan
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.