LEHTIKUVA
Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyivät eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä yllättäen EU-velkapakettien vastustajina, mikä ei välttämättä näyttäydy kovin uskottavana äänestäjille. Perussuomalaisten Riikka Purra moitti EU-keskustelun tasoa heikoksi ja huomautti puheiden ja tekojen ristiriidasta.
Eduskunta hyväksyi pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla kesällä 2021 EU:n elvytyspaketin, jonka väitettiin muun muassa nostavan EU-alueen taloutta ja vahvistavan Suomen vientiä. Yhteisvelasta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia, mutta Suomelle itselleen tuleva osuus on pienentynyt useamman kerran. Järjestelystä kertyy suomalaisille tappiota ainakin 4 miljardia euroa korkoineen.
Helsingin Sanomien eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä Marin esiintyi kuitenkin yllättäen EU-kriitikkona ja ilmoitti topakasti vastustavansa uusia EU-tason yhteisvelkapaketteja.
– Olen ollut aika tiukka Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja olen ilmoittanut, että Suomi ei tule hyväksymään minkäänlaista uutta yhteisvelkapakettia. Olemme valmiita käyttämään nykyisiä järjestelyjä, katsomaan, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin niin, että kaikki maat suoriutuvat, Marin väitti.
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa.
Kepu kuittaa kaiken mitä eteen tuodaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puoluejohtajakollegoilleen tekojen ja puheiden ristiriidan heikentävän uskottavuutta.
– Keskustelu EU:sta on surkeaa. Samat ihmiset täällä ovat sitä mieltä, että EU:n tulee olla vahva ja tehdä vahvoja toimia, mutta ei kuitenkaan yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja eikä kansallisen päätösvallan murenemista, vaikka koko ajan juuri näitä asioita tapahtuu.
– Nyt päätösvallan heikentämistä ja tulonsiirtoja tullaan tekemään erityisesti vihreä siirtymä edellä ja valtiontukisääntöjen löysennykset tulevat johtamaan siihen, että eteläisen Euroopan maat haluavat uusia tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Kaikki täällä kertovat vuorotellen vastustavansa tällaista kehitystä, mutta eivät ole valmiita tekemään sille mitään. Se ei vain ole uskottavaa, Purra sanoi.
Saarikko yritti puolustautua sillä, että keskustan mepit hiljan vastustivat EU-parlamentissa energiatehokkuusdirektiiviä, joka on johtamassa suomalaiskotien pakkoremontteihin.
Purra kuitenkin huomautti Saarikolle, että hallituksessa kepu on antanut tukensa kaikille hallituksen viherhankkeille.
– Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos ja te olette kuitanneet kaiken sen mitä Euroopan unionista tulee.
Nasan mukaan Suomi on hiilinielu
Liike nytin Harry Harkimo moitti Marinin hallitusta siitä, että Suomen kansallinen edunvalvonta EU:ssa on hoidettu huonosti, muun muassa metsäpolitiikan osalta.
– Kyllä me osataan hoitaa omat metsämme, Harkimo sanoi.
Marin vastasi tutun kuuloisilla lauseilla, joissa hän toisti, että päästöt pitää saada alas ja totesi myös, että hiilinieluista on Suomessa pidettävä huolta.
– Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä ilmakehään on pumpattu, niin se lämmittää maapalloa tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole hiilinieluja, olemme kaikki pulassa, Marin sanoi.
Purra huomautti Marinille, että USA:n avaruushallinnon Nasan tuoreen satelliittimittauksen mukaan Suomi kuitenkin on hiilineutraali jo nyt, eli Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin tuottaa päästöjä. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehotti äskettäin luottamaan Nasan mittauksen tuloksiin. Myös Taalas on korostanut, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa.
Ei suuria vaikutuksia ilmastoon
Nasan satelliittimittauksessa Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä hiilinieluna. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat mittauksen mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
– Hiilidioksiditonneja kannattaa vähentää siellä, missä vähentäminen on järkevää. Juuri tätä perussuomalaiset on pitkään tuonut esille, Purra sanoi.
Hän korosti, että ilmastonmuutos on globaali ongelma
– Globaalille tasolle sillä ei ole vaikuttavuutta, että Suomi yrittää suorittaa ilmastotoimia nopeammin kuin muut maat. Sen sijaan näillä ilmastotoimilla on suuria vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan ja esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Parhaiten Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viherhankkeet NASA ylikunnianhimoiset ilmastotavoitteet energiatehokkuusdirektiivi pakkoremontit yhteisvelka EU-tukipaketit uskottavuus Petteri Taalas päätösvalta ostovoima veronmaksajat päästöt kotitaloudet tulonsiirrot Ilmastonmuutos Annika Saarikko Riikka Purra Sanna Marin Kiina Suomi vientiteollisuus Yhdysvallat Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Demarit haluaa verottaa yhä lisää – Purra: Veronkiristyksillä flirttailu on huolestuttavaa – ”Ostovoiman heikentäminen vain näivettää taloutta”
Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?
Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi
Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan
Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: “Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”
Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa
Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa
Purra moittii Marinin hallitusta siitä, että se ei kykene luopumaan mistään: ”Jokainen hallituspuolue saanut omat lempilehmänsä”
Uusi kansanedustaja Miko Bergbom: ”Äärimmäisen kiitollinen fiilis”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää