Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho toisi A-oluen ruokakauppoihin. Ehdotuksellaan hän vastaa peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) ehdotukseen keskioluen viemisestä Alkon valikoimiin yksinoikeudella.
– Olen hämmentyneenä ja tuskastuneena seurannut hallituksen alkoholipoliittisia kaavailuja. Aiemmin sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) , mutta nyt myös tuore peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ovat julkisuudessa vaatineet Suomen alkoholipolitiikan kiristämistä entisestään, Terho aloittaa bloginsa.
– Kun europarlamentaarikkona asun nykyään puolet ajasta Brysselissä, en voi välttyä ajattelemasta, että hallituksen valitsema alkoholipoliittinen linja tuntuu vanhentuneelta ja suorastaan loukkaavalta. Belgiassa ollessani voin ostaa kaikkia alkoholijuomia – väkeviä myöten – lähikaupastani, josta ostan myös ruokani. Kun tulen Suomeen, en olekaan tähän riittävän kypsä, vaan ministereidemme mukaan joutuisin hulluuden valtaan, jos voisin Suomessa toimia samoin, Terho hämmästelee.
Hän ihmetteleekin eurooppalaisesta näkökulmasta, kuinka suomalaiset sietävät tällaista kohtelua. Viinejä hän ei toisi heti kauppoihin, vaan aloittaisi A-oluella.
– Jos viinien tulo ruokakauppoihin toistaiseksi on liian “radikaalia”, niin aloitetaan vielä maltillisemmin: tuodaan A-oluet ruokakauppoihin. Ongelmakäyttämisessähän painottuvat nimenomaan väkevät alkoholijuomat, joten tätä mm. Panimoliiton esillä pitämää ehdotusta voi pitää hyvin maltillisena. Harkitaan viinejä sitten jonkun vuoden päästä uudelleen, Terho ehdottaa.
http://www.sampoterho.net/?page_id=17
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
