YLE AREENA
Sampo Terho pitää konservatiiviryhmää mahdollisena uutena kumppanina
Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho pitää ECR:ää eli Euroopan konservatiiveja ja reformisteja puolueen mahdollisena uutena euroryhmänä. Terho sanoi asiasta maanantaiaamuna Ylen aamuTV:ssä.
Hän vastasi haastattelussa keskustan euroedustaja Hannu Takkulan väitteeseen, jonka mukaan perussuomalaisten hyppy konservatiivien ryhmään olisi jo päätetty.
Perussuomalaiset vaikuttavat nyt Vapaan ja demokraattien ryhmässä eli EFD:ssä.
– Voin vahvistaa, että olet ehkä kuullut sellaisen huhun. Mutta voin vahvistaa myös, että se on mahdollista. Me harkitsemme tätä vaalien jälkeen yhdessä. Sanomme silloin julkisesti, kumpaan ryhmään kuulumme, EFD:hen vai ECR:ään. Molemmissa on oleellista, että se on EU-kriittinen ryhmä toisin kuin keskustan ALDE-ryhmä, Terho vastasi.
Takkulan mielestä perussuomalaisten kannattaisi liittyä konservatiiviseen ryhmään, koska se on suurempi ja vaikutusvaltaisempi ryhmä kuin EFD. Se antaisi suuremman vaikutusvallan myös Terholle, jota Takkula kehui rakentavaksi ja yhteistyökykyiseksi poliitikoksi. Terho myönsi, että euroryhmän koko on tärkeä seikka. Perussuomalaiset pyrkivätkin kokoamaan kolmanneksi suurimman ryhmän, jollainen keskustan edustama ALDE on nyt.
Miksi keskusta on liittovaltioryhmässä?
Terho ihmetteli jälleen keskustan mukanaoloa kaikkein liittovaltiomielisimmässä ryhmässä.
– Sen puheenjohtaja Guy Verhofstadt esittää joka puheessaan milloin kansalaisten yhteistä liittovaltiota tai muita liittovaltiomielisiä iskulauseita, mitä milloinkin, Terho painosti.
Takkula puolustautui, että Verhofstadt muodostaa ryhmässään nykyisin vain liittovaltiomielisen vähemmistön, kun yksi aiempi ryhmä hajosi ja liittyi ALDE:en. Vaalien jälkeen liittovaltion vastustajien enemmistö kasvaa, Takkula profetoi.
– Sitä pienempää ryhmää sanotaan johtoryhmäksi, Terho naurahti.
Kova kisa “liittovaltion vastaisemmuudesta”
Terho ja Takkula kävivät haastattelun aluksi kovin kisan siitä, kumman puolue on liittovaltion vastaisempi. Terho sanoi perussuomalaisten olevan ainoana liittovaltion vastainen ryhmä, missä vihreät kilpailevat kyllä ihan mallikkaasti.
Takkula sanoi konservatiivien EPP:n ja sosialistien olevan vielä vahvemmin liittovaltiomielisiä. Keskusta taas ei olisi liittovaltiomielinen. Hän muistutti jopa Ylen tutkimuksen selvittäneen vuosina 2009-10, että Takkula oli eurovastaisempi kuin tuolloinen euroedustaja Timo Soini.
– Hienoa, että olet tullut keskustan linjalle, Takkula yritti.
– Ei – vaan te olette tulleet meidän linjallemme, Terho vastasi.
Ympäristösopimuksiin kansainväliseltä pohjalta
Keskusteluun osallistui myös vihreiden ehdokas Anni Sinnemäki. Hän kysyi, eikö kannata katsoa asiapohjalta, missä asioissa tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä. Hän piti ympäristönsuojelua tällaisena seikkana. Terho sanoi olevansa valmis yhteisiin päätöksiin ympäristönsuojelussa, kunhan päätökset ovat todella kansainvälisiä, ei vain EU:n laajuisia, mikä ei pysty yksin kääntämään maailman suuntaa.
Terho sanoi vastustavansa vihreiden ajamaa ilmastopoliittista linjausta, joka vie EU:sta ja Suomesta työpaikat pois, samat tuotteet tehdään muualla paljon suuremmilla päästöillä ja sitten ne tuodaan Eurooppaan niin, että rahtikin tuottaa päästöjä. Sinnemäki väitti Yhdysvaltojen vähentävän päästöjään ja Kiinankin aloittavan päästökaupan, mikä ei onnistuisi ilman EU:n johtoasemaa.
“Pelottelua” pelkäävät
EU-retoriikan kyllästämiä
Juontaja väitti vielä perussuomalaisten pelottelevan äänestäjiä liittovaltiokehityksellä, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ovat sanoneet.
– Nämä ns. asiantuntijat ovat niin virallisen EU-retoriikan kyllästämiä, että he näkevät sen nimenomaan siitä näkökulmasta kuin komissiokin asian käsittää – että se pieni askel liittovaltion suuntaan ei ole koskaan ratkaiseva, vaan tämä on vain pelottelua. Kuten viimeksi pankkiunionissa.
Takkula myönsi tähän suuntaan mennyn mm. Lissabonin sopimuksen jälkeen, joka siirsi EU:ta enemmän yhteisömetodiin ja pois hallitusten välisestä.
Juontaja muisteli Terhon kannattaneen pankkiunionia.
– Kannatin yhteistä valvontaa, mutta en yhteisvastuuta. Äänestin toista vaihetta vastaan, kun muodostettiin yhteinen rahasto, sillä unionia ei pitäisi yhteisillä vastuilla ruveta paikkaamaan, Terho linjasi.
Yhteistyötä hän kaipasi talouden esteiden purkamiseen. Sisämarkkinoiden luomisessa täytyy harmonisoida mm. lupamenettelyitä, jotta sisämarkkinat syntyvät.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Keskustaa kurmotettiin ALDE:sta – monillako rattailla puolue ajaa?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.