Media kyselee minulta jatkuvasti, millaiseen ryhmään perussuomalaiset europarlamentissa asettuvat tulevalla vaalikaudella. Liitymmekö äärioikeiston perusteilla olevaan ryhmään, jatkaako EFD-ryhmämme nykyisellä kokoonpanollaan vai onko jotain muuta suunnitteilla?
Ministeri Alexander Stubb ehti jopa arvailemaan, että jäisimme tyystin vaille ryhmää. Tähän voisi (Muhammad Alia mukaillen) todeta: Jos eurooppaministeri edes uneksii perussuomalaisten jäävän ilman ryhmää, hänen olisi syytä herätä ja pyytää anteeksi.
Perussuomalaiset ovat europarlamentissa haluttua tavaraa ja meillä on ystäviä yli nykyisten ryhmärajojen. Olen europarlamentissa pitänyt aktiivisesti yhteyttä EU-kriittisiin voimiin viimeisen kolmen vuoden aikana. Samoin toimi puheenjohtajamme Timo Soini täällä ollessaan ja hän kävi tammikuussa myös henkilökohtaisesti Strasbourgissa tunnustelemassa tulevia ryhmäkuvioitamme.
Tavoitteemme ovat korkealla. Haluamme olla osa vaikutusvaltaista EU-kriittistä ryhmää, jonka täytyy kasvaa huomattavasti nykyistä kookkaammaksi. Realistiselta näyttäisi, että vaalien jälkeen voisimme onnistua kokoamaan uudistusmielisen ryhmän, joka olisi europarlamentin kolmanneksi suurin.
Tavoite on kova, muttei suinkaan mahdoton. Tulevaa ryhmän kasvua tietenkin auttaa se, että europarlamentin kriittiset ja uudistusmieliset puolueet ovat saamassa vaalivoiton ympäri unionia. Samoin aivan uusia EU-kriittisiä puolueita on nousemassa.
Kolmanneksi suurimmaksi ponnistaminen edellyttäisi noin sataa meppiä. Suuremmiksi ryhmiksi jäisivät tuolloin vain kristillisdemokraattien EPP ja sosiaalidemokraattien S&D. Kolmanneksi suurimman ryhmän asema takaisi paitsi äänestysvaltaa, niin valiokuntien puheenjohtajuuksia. Lisäksi ryhmä saisi valmisteltavakseen keskeisiä mietintöjä, eli tulevia direktiivejä ja asetuksia.
Nykyään EU-kriitikot ovat jakautuneet EFD- ja ECR-ryhmiin, joiden ympärille myös realistisen EU-politiikan tulevaisuus europarlamentissa todennäköisesti rakentuu. Mahdollisuuksia on siis monia, ja ainoastaan Stubbin meille vihjailema äärioikeistolaiseen ryhmään liittyminen on ennalta poissuljettua. Koko ryhmän syntyminen on vielä epävarmaa, se jäänee pieneksi ja ryhmässä on mukana puolueita, jotka johtavat ryhmän eristämiseen parlamentin toiminnassa.
Miksi tulevaa ryhmäämme sitten kutsutaankin, tärkeintä on sen poliittinen linja. Tässä suhteessa kaikki on jo selvää: tulemme olemaan osa ryhmää, joka haluaa pysäyttää liittovaltiokehityksen, rajoittaa unionin valtaoikeuksia ja vähentää EU-sääntelyä – siis luoda kevyemmän ja paremman unionin.
Aivan erityisesti täytyy myös muistaa, että ennen kuin ryhmiä päästään rakentamaan, on käytävä ja voitettava vaalit. Ennen vaaleja kaikki on lopulta vain suunnittelua ja spekulointia.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 -lehdessä.
SAMPO TERHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
