Sampo Terho: Pankkiunioni tulee – pidä kiinni lompakostasi
Pitkään puuhattu pankkiunioni eteni loppuvuodesta 2013 vaiheeseen, jossa saatiin luonnosteltua unionin niin kutsuttu toinen vaihe, eli kriisinratkaisumekanismi. Ensimmäinen vaihe eli pankkivalvonta on jo toteutumassa ja kolmas vaihe, joka sisältäisi ennen kaikkea yhteiseurooppalaisen pankkitalletussuojan, taitaa jäädä kokonaan toteutumatta.
Kannatan pankkivalvonnan kehittämistä eurooppalaisella tasolla ja äänestin sen puolesta europarlamentissa. Sen sijaan tämä pankkiunionin toinen vaihe näyttää minusta epäonnistuneelta.
Kriisinratkaisumekanismi on tarkoitus perustaa 10 vuoden kuluessa siten, että pankeilta peritään kansallisella tasolla maksuja, jotka vähitellen yhdistetään sitten euromaiden yhteiseksi 55 miljardin euron pelastusrahastoksi. Tässä järjestelyssä on monia ongelmia.
Ensinnäkin summa vaikuttaa toivottoman pieneltä. Tätä nykyä 55 miljardilla eurolla ei tarvittaessa pelasta kuin 1-2 keskisuurta eurooppalaista pankkia. Minkäänlaisen kansainvälisen, koko järjestelmää uhkaavan pankkikriisin torjumisesta ei tuolla rahalla voi olla puhettakaan. Ja kun tämä riittämätön raha on käytetty, siirrytään hyvin suurella todennäköisyydellä käyttämään Euroopan vakausmekanismin rahoitusta, eli jälleen kerran veronmaksajien kustantamaa yhteisvastuuta.
Minä ja perussuomalaiset puolueena vastustamme yksiselitteisesti EU-kansalaisten yhteisvastuuta toisten jäsenmaiden tai niiden pankkien veloista. Yhteisvastuu toteutuu kriisinratkaisumekanismissa kuitenkin jo lähtökohtaisesti, sillä pankeilta perittävät maksut eivät tietenkään ilmesty tyhjästä tai ”pahojen pankkiirien” pohjattomista taskuista, vaan siirtyvät tavallisten kuluttajien pankkipalvelumaksuihin.
Tämä on yhteisvastuuta aivan yhtä lailla kuin veronmaksajienkin kustantama solidaarisuus, vai kuka veronmaksaja nykyään selviää ilman pankkipalveluja? Nurinkurista kyllä, tämä järjestely saattaa lopulta aiheuttaa jopa laajemman yhteisvastuun kuin veronmaksajien kukkarolla käyminen: pankkipalveluja käyttää ainakin Suomessa aivan jokainen, (välittömiä) veroja taas maksaa huomattavasti harvempi. Eli yhteisvastuu saattaisi toteutua progressiivisemmin jopa veronmaksajien kukkaron kautta kuin pankkeja kurittamalla.
Osalla Euroopan päättäjistä tuntuvatkin faktat olevan aivan sekaisin. Ranskan presidentti osui lausunnoissaan kaikkein kauimmas totuudesta, kun hän kuvasi kriisinratkaisumekanismin ansioita seuraavasti: ”Nyt eurooppalaisen veronmaksajan tai ranskalaisen veronmaksajan ei tarvitse maksaa mitään jos tulee uusi finanssikriisi”. Todellisuudessa meidän kaikkien pitää nyt maksaa, vaikkei kriisiä tulisikaan.
Rahoituksen ja yhteisvastuun ohella järjestelyn ongelma on sen päätöksenteon byrokraattisuus. Tarkoitus on ilmeisesti perustaa pienempien (muutaman miljardin) tukipäätöksien tekemiseen suppea kriisinratkaisuneuvosto. Tältä osin ratkaisu voi olla toimiva, mutta näillä näkymin kaikki suuremmat pelastusoperaatiot vaativat pankkiunioniin kuuluvien maiden edustajien enemmistön siunausta, josta komissio mahdollisesti vielä voi valittaa. Koska pankkien pelastamisen tai alas ajamisen kaltaiset päätökset pitäisi pystyä tekemään yhdessä viikonlopussa markkinoiden ollessa suljettuina, ennustaa moniportainen menettely ongelmia.
Suomen kansallista etua ajatellen kriisinratkaisumekanismi on erityisen huono. Meillä pankit ovat kunnossa, mutta maksut lankeavat meille aivan samalla lailla kuin muillekin. Silti päätösvaltaa saamme mekanismissa aivan minimaalisesti. Jälleen kerran siis olemme antamassa päätösvallan rahoistamme muille – ja Suomen hallitus sanoo olevansa tyytyväinen.
Kaiken huipuksi Tanska ja Ruotsi jäävät ainakin alkuvaiheessa pankkiunionin ulkopuolelle. Kaksi maamme kolmesta suurpankista, Nordea ja Danske Bank, ovat vahvasti pohjoismaisia konserneja, joten tilanne on hyvin monimutkainen jos nämä pankit joutuvat ongelmiin. Suomelle pankkiunionin nykymuodosta ei välttämättä siis ole tulossa mitään muuta kuin laskuja. Meille mielekkäin pankkiunioni olisi tällä hetkellä lähinnä yhteispohjoismainen.
Lopuksi koko pankkiunionia arvioitaessa on tärkeää muistaa, että sillä ei ratkota nyt käynnissä olevaa kriisiä pankkien edelleen piilossa muhivine ongelmataseineen, vaan tulevaisuuden kriisejä. Pankkiunionista käydyssä keskustelussa tämä tuntuu jatkuvasti unohtuvan, kun federalistit painottavat pankkiunionilla olevan valtava kiire.
Todellinen kiireen aiheuttaja taitavat olla lähestyvät eurovaalit ja pelko siitä, että tuleva EU-kriittisempi europarlamentti ei tukisi moraalikatoa aiheuttavaa ja toimimatonta kriisinratkaisumekanismia.
Sampo Terho
Europarlamentaarikko (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää