Sampo Terho autoverosta – “Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba”

Sampo Terho (ps.) moittii blogissaan suomalaisia viranomaisia ja poliitikkoja siitä, että nämä ovat pyrkineet kaikin tavoin estämään EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt. Erityisen raskaasti tämä toiminta on kohdistunut yksityisautoiluun, ja sen maksajiksi ovat joutuneet yksityiset kansalaiset ja suomalaiset yritykset.

Terho muistuttaa siitä, että suomalaisilla on Länsi-Euroopan vanhin autokanta. Tämä on hänen mukaansa hölmöä ja ongelmallista. Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba, Terho vertaa.

– Ensinnäkin vanha autokanta on turvallisuusriski. Uudet autot suojaavat matkustajia paremmin ja nykyään jopa kuljettajan omilta virheiltä. Liikenneonnettomuuksien inhimilliset kustannukset ovat valtavia ja vaikka tämä ei joitain poliitikkoja tai virkamiehiä kiinnostaisikaan, aiheutuu niistä vuositasolla myös parin kolmen miljardin rahalliset kustannukset, Terho kirjoittaa.

– Toisekseen uudet autot ovat ympäristöystävällisempiä. Esimerkiksi polttoaineen kulutuksen vähentämisessä on viime vuosina saavutettu suuria edistysaskelia. Kolmanneksi tulisi tietysti huomioida myös uusien autojen parempi käyttömukavuus, joka ei suinkaan ole vähäinen asia kansalaisille jotka viettävät autossa ehkä tuntejakin päivässä.

Terholle yksityisautoilu edustaa vapautta, ja hän toivoisi autoveron roimaa laskua. Tavoite on linjassa perussuomalaisten eilisessä avauksessa, jossa puolue ilmoitti tavoitteekseen asteittaisen autoverosta luopumisen.

“Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu.”

Terho kertaa blogissaan autoveron syntyhistoriaa – vero otettiin käyttöön vuonna 1958.

– Tuolloin veroa perusteltiin maan sen hetkisellä huonolla taloustilanteella ja autoverosta pitikin eduskunnan mukaan tulla väliaikainen. Tämän väliaikaisuuden päättymistä odotellessa on autoilua vuosien varrella ryhdytty verottamaan monin muinkin tavoin ja tieliikenteestä kerättävät erilaiset verot ovat nykyään huikeat lähes 8 miljardia euroa vuodessa.

EU-jäsenyyden vaikutus

Terhon mukaan Suomen EU-jäsenyys muutti autoilijoiden tilannetta siinä mielessä, että autokaupasta tuli yhteisiin sisämarkkinoihin liittyvä kysymys.

– Näin ollen EU on pyrkinyt avaamaan Suomenkin automarkkinoita, mihin Suomen viranomaiset ja tietenkin vastuussa viime kädessä ovat poliitikot ovat vastanneet pyrkimällä kaikin tavoin estämään sisämarkkinoiden rakentamisesta aiheutuvat veromenetykset. Eli käänteisesti ajatelleen ehkäisemään kansalaisille tai yrityksille sisämarkkinoista koituvat hyödyt.

Hän kertoo myös, että EU:ssa työstetään parhaillaan uutta rekisteröintiuudistusta, jonka myötä auto voitaisiin rekisteröidä missä tahansa jäsenvaltiossa. Autoa voitaisiin sitten käyttää vapaasti unionin alueella ilman uutta rekisteröintiä. Esimerkiksi Saksassa rekisteröityä autoa voitaisiin käyttää Suomessa.

– Viranomaiset ovatkin jo ehtineet kauhistella mahdollista verotulojen laskua, jos kohta aikovat tarvittaessa välittömästi suunnitella uuden verotustapaa.

Autoilun edut puntarissa

– Sanon suoraan, että minulle yksityisautoilu edustaa vapautta. Kansalaisten liikkumisenvapauden ei tulisi olla vain teoreettinen tavoite, vaan yhteiskunnan tulee antaa siihen mahdollisimman käytännöllisiä vaihtoehtoja, Terho listaa veroalen etuja ja jatkaa:

– Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu. Yksityisautoilu taipuu parhaiten matkustajien henkilökohtaisiin ja jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Harva mahdollisuus kohottaa yhtä paljon sekä vapaa-ajan elämänlaatua että parantaa työmahdollisuuksia. Liikkumisen vapautta ei tulisikaan rajata vain varakkaille kansalaisille, vaan autoilun kohtuuttomat verorasitteet tulee ymmärtää epätasa-arvoa kasvattavina.

Joukkoliikenteen Terho näkee hyväksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi siellä, missä käyttäjiä on riittävästi, mutta hänen mukaansa yksityisautoilustakaan ei tulisi rangaista verotuksessa tai lainsäädännössä. Valinnan tulisi mahdollisimman pitkälti olla kansalaisen oma.

– Tehdään siis uuden teknologian saatavuus ihmisille helpommaksi ja alennetaan autoveroa. Uusi auto ei ole pelkkää pröystäilyä kuten vanhastaan ehkä on ajateltu, vaan se tuo samalla suuren harppauksen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen autokannan edelliseen sukupolveen verrattuna.

Terho lähettää myös terveisiä heille, jotka ovat epäilleet veron laskua:

– Jos joku väittää, ettei näin vaikeina taloudellisina aikoina tieliikenteen verotusta voida laskea, niin vähintään sitä voidaan kohdentaa uudelleen. Eli jos yhteiskunta ei muka voi selvitä autoilijoita rosvoamatta, niin harjoitetaan maantierosvousta edes jossain muussa kohteessa kuin ajoneuvon hinnassa.