Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho arvioi Jyrki Kataisen (kok.) komissaarin salkun kovin köykäiseksi. Sitä kun ei tullut lopulta lainkaan.
– Aiemmin luvattu raskas salkku muuttui kokonaan salkuttomaksi komissaarin viraksi, jollaisia ehdotetaan myös Viron, Bulgarian, Slovenian ja Latvian komissaareille. Onpa se vaikuttava joukko, Terho arvioi hymyillen.
Hän arvioi myös, että varapuheenjohtajat ovat hollantilaisen Frans Timmermansin jälkeen vain muodollisia, eli kyseessä on täysin merkityksetön arvonimi. Kataisen toimenkuvaa ei vielä tunneta, koska se on uusi.
Taipuvatko komissaarit salkuttoman ohjaukseen?
– Keskeisin kysymys kuuluu, miten salkulliset komissaarit taipuvat Kataisen “ohjaukseen”. Onko Kataisesta määräämään esimerkiksi Ranskan talouskomissaaria Perre Moskovicia? Tuskin. Vai onko salkuttomien komissaarien tarkoitus vain seurata varsinaisten komissaarien toimintaa ja tiedottaa siitä Jean-Claude Junckeria, Terho aprikoi.
– Jos Kataisella olisi oikeaa vaikutusvaltaa, on seuraavaksi kysyttävä, onko hän pätevä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn ohjaustehtävään? Näytöt Suomesta ovat karmeat, Terho sivaltaa.
Salkkujako ei vielä selvä
Terhon mukaan salkkujako ei ole läheskään selvä: parlamentin pitää vielä hyväksyä komission kokoonpano. On myös mahdollista, ettei komissio kelpaa parlamentille sellaisenaan. Esimerkiksi Kataisen suhteen on epäselvää, miten parlamentti häneen suhtautuu, koska sen enempää vasemmisto kuin federalismia vastustava oikeisto ei erityisesti luota häneen.
Terhon mielestä Kataisen ei olisi missään nimessä kannattanut vaihtaa pääministerin paikkaa tähän pestiin, mutta hän itse ilmeisesti suunnitteli siirtoa jo vuonna 2011, kun seuraavan komissaarin paikka varattiin kokoomukselle. Katainen kiisti aikeensa vielä heinäkuussa 2013, kun Suomen Kuvalehti uutisoi pääministerin urahaaveista aivan oikein. Katainen sanoi tuolloin olevan “tietoista valehtelua”, jos joku väittää hänen olevan aikeissa jättää tehtävänsä, Terho muistuttaa.
Komissaarihaaveiden vaikutus Suomeen?
– Tuhannen euron kysymys on, miten unelmat komissaaripestistä vaikuttivat Kataisen ratkaisuihin pääministerinä. Entä kannattiko Suomen olla mallioppilas läpi eurokriisin ja bailouttien, jotta Katainen sai lopulta salkuttoman komissaarin paikan, Terho kysyy.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
