Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien käännytysten toimeenpanoa ja maahantulokieltojen toimivuutta. Sisäministeriön virallisen vastauksen mukaan totuus on surkea: käännytystä odottavia, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä majailee Saksassa lähes 700 000.
Myöskään maasta poistetuille määrätyt maahantulokiellot eivät toimi. Rajan yli yrittää joka kuukausi noin sata maahantulokieltoon määrättyä henkilöä, joista vain noin puolet saadaan pysäytettyä rajalla. Ulkomaalaistilastojen mukaan Saksassa oleilee 6723 sellaista ulkomaalaista, jotka on jo kertaalleen poistettu maasta ja määrätty maahantulokieltoon.
Kielteisen, lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneita oli maassa kesäkuun lopussa yhteensä 689 970 henkilöä. Näiden turvapaikanhakijoiden kohdalla kaikki valitustiet on siis jo käyty loppuun ja he odottavat käännytyksen toimeenpanoa.
Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Turkki (81 450 hylättyä turvapaikanhakijaa), Afghanistan (75 643), Kosovo (70 932), Serbia (51 975), Irak (28 861) ja Vietnam (27 553).
Jopa syyrialaisista 23 444 on saanut kielteisen päätöksen. Venäläisiä hylätyn päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita Saksassa on 15 167. Peräti 13 846 turvapaikanhakijan kotimaa on tuntematon.
Kansalaisuuksien lista on loputon. Melkoisena yllätyksenä listalla on myös 19 suomalaista turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen. Suomalaisten “paperittomien” tarkemmista taustoista ei ole tietoa.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
